Elämänmuutos

Oi ihana huhtikuu, kevät ja aurinko! Pääsiäiskuukausi on ohi ja nyt mennäänkin jo kovaa kyytiä kohti vappua, tuota suurta sokeriöveripäivää. Näiden ihanan suklaisten ja sokeristen kuukausien kunniaksi ajattelin vaihteeksi kirjoitella kuntoprojektiin tai paremminkin elämänmuutosprojektiin liittyvää juttua.

Valossa
Ihana valo!

 

Viimeksi tänään juttelin ystäväni kanssa tuntemuksista liittyen tiukan ruokavalion noudattamiseen ja niihin, ei niin mukaviin päiviin kuten perjantait ja lauantait tai vaikkapa tuo lähestyvä vappuaatto. Niin, mistä kaikesta olet valmis luopumaan saavuttaaksesi sen tavoitteen, mikä sinulla on? Jaksatko jatkaa kunnes pääset lopullisesti eroon entisistä, vääriksi havaituista tavoista ja tottumuksista? Tavoitteellisuus, määrätietoisuus, pitkäjänteisyys, itsekuri ja sopivassa määrin terve itsekkyys, niistä on resepti oman kehon muokkaamiseen ja kenties entistäkin terveempään elämään tehty. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, allekirjoitan ja alleviivaan!

Varsinkin keväällä Internetistä ja melkeinpä kaikista lehdistä voi lukea tusinoittain, jos jonkinmoisia kokemuksia ja tarinoita näistä elämäntapamuutoksista, joita ihmiset käyvät läpi. Muutoksissa toiset onnistuvat, toiset eivät ja harvemmin niistä epäonnistumisista edes kirjoitetaan. Minäkin olen näitä menestystarinoita lukenut mutta kaikista inspiroivinta on ollut pelkästään ystävien kuuntelu, heidän elämänsä tarkkailu. Onnekseni läheisyydessäni on useita sporttisia ystäviä, joiden kautta olen imenyt itseeni oppeja ja saanut kannustusta, joka on elämäntapojaan muokkaavalle korvaamattoman tärkeä asia. Kannustusten myötä myös omaan itseensä uskominen on noussut huimasti. Kiitos osallistuneille!

Olenkin jo aiemmin kertonut, että minulla on oma personal trainer, Isa Mursu. Isa on painonnoston Suomen mestari 2016 ja hän on aiemmin kilpaillut body fitness puolella jopa Euroopan mestaruustasolla, menestyksekkäin tuloksin. Isan hyvä menestys kilpaurheilutasolla jo kertonee, että valmentajani on erittäin pätevä, niin kuntoilu- kuin ravintoasioissakin. Isan kanssa treenatessa olen oivaltanut kolme tärkeää asiaa, mitä jokaisen elämäntapamuutosta hakevan tulisi oivaltaa. Kolmio muodostuu sanoista pysyvyys, säännöllisyys ja pitkäjänteisyys, niin eihän sitä Roomaakaan viikossa rakennettu ja kun se kerran rakennettiin kunnolla, on siellä vieläkin vankat rakenteet jäljellä. Se, mitä tavoittelemme, on pysyvä muutos, pysyvä uusi suuntaviiva koko perheen elämäntavoissa, sitä on elämäntapamuutos!

Vaaka kopio

Juuri nyt minun elämäni kulkee vaakojen kautta, sillä asetettuun tavoitteeseen on vielä matkaa. Kropan ja ruoan painoa on siis tarkkailtava grammalleen, päivittäin. Aamulla punnitsen itseni ja sen jälkeen punnitsen kaiken, mitä ruokaluukusta sisään menee. Tämä muutos on ollut ehkä merkittävin ja haasteellisin asia. Aluksi vaakojen kanssa eläminen tuntui ressaavalta ja jotenkin kiusalliselta, nykyään en voisi kuvitella lähteväni yön yli reissuun ilman keittiövaakaa. Tämä ”vaakailu” voi kuulostaa joidenkin mielestä hyvin oudolta, sairaalta tai epänormaalilta, mutta sehän on vain työkalu, apuväline siinä missä desilitramittakin. Ehkä jonakin päivänä jätän vaa´an vielä kotiin, viimeistään sitten kun kapustanmitta on selvä ja tasapaino saavutettu.

Nykyään olen valitettavan usein törmännyt tilanteisiin, joissa joudun selittelemään ja jopa perustelemaan valintojani ruokaan liittyen. Mielestäni kenenkään ei kuuluisi kyseenalaistaa tai tuomita toisen ihmisen syömisiä, sama koskee lasten pakkosyöttämistä, mikä saattaa johtaa ylensyömiseen ja vääriin ruokailutottumuksiin, pahimmassa tapauksessa ylipainoon.

Broccolini
Broccolini on makea ja rapea varsiparsakaali, oiva vaihtelu sille tavalliselle!

Uskon, että meistä ihan jokainen osaa itse annostella ja määritellä ruoka-annoksensa ja sen, mistä aineksista se koostuu, eikä siitä tulisi koskaan loukkaantua tai tehdä sen suurempaa numeroa, vaikka ei santsikierrokselle lähtisikään.

Entäpä sitten tiukka ruokavalio ja treeniohjelma yhdistettynä sosiaaliseen elämään? Tässä vaiheessa lienee hyvä kirkastaa ajatusta sanasta elämäntapamuutos tai remppa, siitähän tässä on kyse. Muutos koskee myös sosiaalista elämää. Mikäli haluat pysyä tavoitteellisuuden ja säännöllisyyden asettamissa rajoissa, on sinun toisinaan jätettävä joitakin leipäkoreja tai kuplia väliin, tämän olen nyt hiljalleen ymmärtänyt.

Mikäli jotain voisin jättää huomioimatta, olisi se tähän sosiaaliseen elämään liittyvä kurinalaisuus, se on ehkä tuottanut kaltaiselleni meneväiselle, sosiaaliselle ihmiselle eniten tuskaa. Enää en voi lähteä ennalta harkitsemattomasti juuri mihinkään muualle kuin postilaatikolle. Elämässä ei kuitenkaan kaikki mene aina niin kuin kirjoitettu on ja minunkin kohdallani kalenterissa luki juurikin tämän vuoden helmikuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna sana juhlat. Niin minä sitten juhlin itseäni, pyöreitä vuosiani kahtena perättäisenä viikonloppuna ja se kyllä tuntui, mutta mitään en kadu!

Elämä on valintoja ja kaikilla teoilla on seuraamuksensa hyvässä tai pahassa.  Helmikuun juhlarupeaman jälkeen valinnat ovatkin sitten olleet osaltani aivan erilaisia, jyrkkiä ja määrätietoisia. Sosiaalinen elämä on ollut lähestulkoon olematonta, olen karttanut pienintäkin mahdollisuutta lipsumiseen ja noudattanut personal trainerini antamia ohjeita pilkun tarkkaan tai ainakin niin tarkkaan kuin se mahdollista ollut on! Pääsiäisen aikaan homma oli kovaa ja mielialat heittelehtivät koillisesta kaakkoon. Ennakoivasti pyysin lupaa yhteen poikkeamaan ja sen kortin käytin pitkänäperjantaina, valmistaen perheelleni täydellisen aterian alku-ja jälkiruokineen. Ennakoinnista pitikin sanomani, että ennakointi on a ja o monessakin asiassa. Juhlapyhien ja viikonloppujen varalle tapaan ostaa tuoreita marjoja ja yrttejä, pienet jutut kuten tuoreet yrtit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

 

Mustikkaa

Pakasteeseen on hyvä valmistaa valmiita annoksia, kelmuun vedettynä. Minulla on jemmassa aina paistettua jauhelihaa tai broileria, ostan myös kalaa kerralla isomman määrän ja paloittelen sen valmiiksi vaa`an kautta pakkaseen. Tämä annospakkausten pakastaminen vie pienen aikansa, mutta jälkikäteen se on palkitsevaa ja aikaa säästävää. Tässä yhteydessä lienee hyvä mainita, että koko perhe siis syö tätä samaa ruokaa. Vaihtelevasti pannulle/uuniin vain heitetään useampi siivu kalaa, kanaa tai jauhelihaa. Käytännössä joiltakin osin ruokaa on valmistettava useammilla pannuilla ja kattiloilla, jollei sitten heitä valmiita annoksia mikroon.

Lohi kopio
Tämä vaaka on niin kevyt ja litteä, että sujahtaa mainiosti käsilaukkuun mukaan!

Miten tätä kaikkea sitten jaksaa? No kuten jo kerroin on perheen ja ystävien tuki on muutosprosessin aikana ehdottoman tärkeää ja myös se, että koko perhe todellakin omaksuu nämä terveelliset elämäntavat. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että koko perheen on syötävä vaa´an kautta, vaan tässä lähinnä on kyse samojen raaka-aineiden käytöstä, ruokarytmeistä ja puhtaiden, marinoimattomien ja maustamattomien liha-ja kalatuotteiden käytöstä. Uskon, että muutoksen tuulet ovat avartaneet myös perheeni makuaisteja ja lapset ovat oppineet, miten monipuolisesti esimerkiksi kasviksia voi käyttää ruoan laitossa.

Luovuus tässä  hommassa kuitenkin on kovilla ja toisinaan unohdan vaihtelun merkityksen ruoan laitossa. Tässä muuten hyvä munavinkki ystävältäni, tätä aion hetimmiten testata. Jotenkin tästä ohjeesta tuli mieleen lätty, joten nimesin tämän munakaslätyksi. Paista pannulla kananmunan valkuaiset kanelilla maustetussa kookosöljyssä. Nauti vaikkapa tuoreiden marjojen tai hedelmän kera. Itse lisäisin tuohon päälle vielä myslin, jotta ruokaympyräni välipala-aamupala tai iltapalapykälä täyttyisi kaikilta osin.

kaffe kopio

Vaihtoehtoisista herkuista puheen ollen, en voi olla hehkuttamatta viikonloppuna Kahvi-ja teekauppa Mandragorasta ostamaani coconut creme kahvia, tämä makeapaahtoinen kahvi on superhyvää. Usko tai älä, tämä tehoaa makeannälkään ja sopii vaikka jälkiruoaksi. Kahvin sekaan voit vielä tipauttaa teelusikallisen kookosöljyä, varo, maku saattaa viedä kielen mennessään. Ehkäpä vapuksi hankin myös pussillisen belgian praline kahvia, se nimittäin oli aromiltaan vähintäänkin yhtä hyvä. Pienet jutut!

Tulips kopio

Aurinkoista viikkoa kaikille täältä kotoa, Lapista!

 

 

Treeniä ja helmikuun hupeja

Kuntoilua ulkona ja sisällä

Viimeinkin istahdin tähän koneen äärelle kirjoittelemaan kuulumisia kuntoprojektini suunnalta. Syksyltä asti rinnallani on tiiviisti kulkenut oma personal trainer. Vuoden lopulla ajattelin selviäväni tästä keväästä jo omin siivin ja jätinkin jo puolittaiset hyvästit silloiselle personal trainerilleni. Tammikuun puolivälissä kuitenkin palasin ruotuun, jatkaen treenaamista uuden piiskurin kera. Ensimmäinen peeteeni oli todella tiukka ja hyvä, hänestä jäi ainoastaan hyviä muistoja ja oppeja koriin, kiitos Jatta!

 

_DSC2733

 

Uusi tsempparini, personal trainer  Isa Mursu on ottanut minut haarukkaansa hyvin ja ote on tiukka kuten kuvioon kuuluu. Tapaamme viikoittain ja treenaan minulle laaditun ohjelman mukaan kolme kertaa viikossa, pääosin kotona. Toiveenani oli ulko- ja sisätreeniä. Treeniohjelmani painottuu edelleen oman kehonpainolla tehtävään treeniin. Tällä hetkellä apuvälineinäni on boxi, steppilauta, kahvakuula ja tanko(20kg) sekä tuleviasuudessa loppuverkkana kuntopyörä. Treeneistä pari on nopeaa ja säpäkkää, kolmas pidempi, mutta säpäkkä sekin. Ulkona treenit menevät yleisliikkeen, punnerrusten, kyykkyjen ja vatsarutistusten tahtiin sekä tietysti joka väliin vedetään kunnon spurtti ylös-alas tällä hetkellä upottavassa, lumisessa rinteessä.

 

IMG_6900Ulkona treenaaminen on tehokasta ja kivaa, suosittelen kokeilemaan!

 

Ruoka 

Treenien rinnalla tärkeää on myös syöminen ja minähän tyttö syön. Ruokaa menee luukusta sisään nyt viisi kertaa päivässä ja koostumus on mielestäni hyvin monipuolinen sisältäen perussettiä eli vihanneksia, lihaa/kalaa, riisiä, perunaa, pastaa tai bataattia ja muilla ruokailuilla puuroa, mysliä, rahkaa, munia, näkkäriä, mehukeittoa, raejuustoa ja marjoja.  Muutamia herkkuhetkiäkin on tullut vastaan erinäisten reissujen ja juhlien myötä. Rytmi on kaikesta huolimatta pidetty yllä ja näiden edellä mainittujen herkkuhetkien jälkeen on sopivasti ollut heti perään personal trainerin tapaaminen, joten tsemppi ei ole laskenut kertaakaan. Kaikista tärkeintä kaikessa tässä on kuitenkin ystävien ja perheen tuki, sillä ilman läheisten tukea ei elämäntaparemonttia läpikäyvällä ihmisellä ole helppo elää.

Tämä on kova koulu ja vaatii toisinaan paljon myös läheisiltä. Kiitos ymmärryksestä! Treenikuulumisia taas lisää keväämmällä ja HomeInLapland Instagram-tilille laittelen toisinaan kuvia myös tähän aiheeseen liittyen.

 

_DSC3303

 

Jokkmokk

Pari viikkoa sitten sain mahdollisuuden viettää viikonloppua Ruotsin Lapissa. Kohteena oli Jokkmokk ja kuuluisat talvimarkkinat. Vuosittain  markkinoille vaeltaa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Paikka on etäinen ja ajomatkaa pelkästään valtakunnan rajalta tulee talvikelillä noin 5 tuntia, joten mennessä yövyimme Luleåssa ja tullessa Bodenissa. Minulle valokuvauksen harrastajana markkinat olivat mehukas kuvaamisen kohde, tavoitteenani oli kuvata markkinoiden käsityöantia ja mahdollisesti kauniita saamelaisten kansallisasuja. Tässä muutama kuva kuvasaaliistani. Lumipyryn ja väentungoksen keskeltä bongasin jotain kaunista.

 
_DSC3326.JPG

 

Perinteisiä tinarannekoruja, jotka tehdään poronnahasta, tinalangasta ja toisinaan koirsteeksi pujotetaan myös hopeahelmiä. Rannekorun nappi hiotaan poronluusta. Nämä korut ovat tyypillisiä juuri Ruotsin Lapissa. Arvatkaa, lähtikö yksi mukaan myös tänne Rovaniemelle?

 
_DSC3344

Kauniita nahkatöppösiä.

 
_DSC3391

Villatuotteita, liinoja ja kauniita huiveja. Poronnahasta ja tinalangasta valmistettuja upeita käsilaukkuja ja pussukoita, unohtamatta näitä kauniita saamelaisten kansallispukuja. Tämä oli oikea saamelaisen käsityön taivas!

 
_DSC3369

 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja tervetuloa Lappiin, täällä on paljon lunta ja ihana valo!

 

_DSC3273

 

Elämää Lapissa

Home in Lapland toivottaa hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille lukijoilleen! Tämän kertainen juttu käsittelee keskitalven aikaa Lapissa, talviruokaa ja luontoa.

Tammikuu alkaa kohta olemaan puolessa välissä, elämme siis keskitalven aikaa. Viimeiset joulunrippeet on pistetty piiloon ja kinkut keitetty hernesopaksi pakkaseen. Tammikuussa Lapin arktinen luonto nukkuu syvintä untaan kauniin, valkoisen lumivaipan alla, mutta entä me lappilaiset ihmiset?

Niin. Joku vetäytyy nautiskelemaan kotipesäänsä, toinen tarpoo hangessa, oli sitten tyven tai pyry. Tähän aikaan vuodesta on kieltämättä mukava vaikka vain pidellä pakkasia eli olla sisällä ja keitellä lämpimiä pataruokia, mieluiten tietenkin takkatulen loisteessa. Pakkanen paukkuu nurkissa ja taivas hohtaa kaunista purppuraa. Ilmassa on vaaleanpunaisesta siniseen muuntuvaa utua, sininen hetki alkaa väistyä valolta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän aikaan vuodesta lappilaiset vuolevat poronlihaa pataan, lämmittelevät leivinuuneja ja polttavat puuta kaikissa mahdollisissa tulipesissä, mitä nyt sisältä ja pihalta löytyy. Erilaiset kerhot ja kutomo/harrastepiirit aloittavat kevätkauden, mattoväävit paukkuvat, sukanvartta syntyy ja lastut lentävät. Kouluun mennään mahdollisuuksien mukaan potkurilla ja sukset kaivetaan viimeistään tässä kuussa ainakin esille varastoista. Mielestäni tammikuuhun sopii parhaiten kaksi asiaa, nimittäin lämpö ja ruoka. Lapsuudenkodissani on iso leivinuuni ja juuri tammikuun pakkasiin liittyy eräitä makoisia ruokamuistoja lapsuusajoilta. Leivinuunia lämmitettiin talvisin nimen omaan pakkaspäivinä, sillä uuni antoi valtavasti lisälämpöä hirrestä rakennetun peräpohjalaispytingin pirttiin. Uunin jälkilämmöissä oli kätevä valmistaa ruokia vielä jopa kolmantena päivänä lämmityksen jälkeen ja niin tehtiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paras ruoka, mitä minä tiesin uunissa valmistettavan oli äidin leipoma ohrarieska ja oman kanalan kokonaisina, rapeaksi paistetut kanat.  Koulupäivän päätyttyä, kotiin tullessa rieskan tuoksun saattoi tuntea jo pihamaalle asti. Mikään ei voita vasta uunista vedettyä ohrarieskaa, voita päälle ja lasi kylmää maitoa. Illalla sitten maisteltiin jälkilämmöissä paistettua kanaa, josta tapasin varastaa itselleni aina ne tietyt pienet selkäpalat siipien tyvistä, nam. Talvisiin ruokamuistoihin liittyy myös ehdottomasti madekeitto. Mikään ei voita tuoreesta, vasta avannosta nostetusta mateesta valmistettua kalakeittoa. Made on mielipiteitä jakava kala, näyttää pelottavalta mutta maku ja varsinkin kalasta valmistettu liemi on taivaallisen hyvä. Aivan mainiota talviruokaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakkasta me lappilaiset emme pelkää ja elämä jatkuu entiseen malliin oli sitten kylmä tai ei. Kaapeista kaivetaan vain ehkä yksi kerros enemmän ylle kun lähdetään ulos ja ovi suljetaan lähtiessä nopeammin, ettei lämpö karkaa. Minulla tähän pakkaskauteen kuuluu vakiona automatkoille lähdettäessä nk. hätäensiapupussi, joka pitää sisällään vettä ja extravaatteet eli toppaa ja villaa. Tämä hätäensiapupussi lähtee mukaan siis pidemmille ajomatkoille ihan vain siltä varalta, että auto sattuisi jäätymään tai rikkoutumaan välillä, Lapissa sadankaan kilometrin välimatkat eivät aina pidä sisällään lämpimiä pysähdyspaikkoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tammikuussa päivät täällä Lapissa ovat vielä lyhyitä. Mikäli valoon tahtoo,on aika otettava kello 9.30-14.00 välillä, muutoin olet jo myöhässä. Pimeää siis on ja keskimäärin tavallista kylmempää. Keskitalven aikaan nämä valoisat aurinkohetket ovat kuitenkin täyttä timanttia. Yllä olevassa kuvassa on aivan tavallinen, sunnuntain ulkoiluhetki pikkupakkasessa Ounasvaaran laella. Kuva on otettu juuri ennen auringonlaskua kun auringon viimeiset säteet kultaavat puiden latvuksia ja valo tekee kimalletta puuterilumen pintaan.  Auringon säteet puskevat läpi tykkylumisten oksien, lumi tuoksuu raikkaalle ja kenkien alla narskuu.

Tällaisissa maisemissa sielu lepää ja tuntee olevansa oikeassa paikassa, minun kotini on Lapissa ja elämä , se on kaunista!

Mikäli sinulla on ympäristössäsi lunta ja mahdollisuus, ota kuppi kuumaa juomaa ja käy ulkona fiilistelemässä talvea. Kesällä ihmiset menevät terassille kun paistaa, mikä estää tekemästä niin myös talvella?

Maistelin pari päivää sitten tätä joululahjaksi saamaani Rovaniemen kahvipaahtimon talvikahvia testiksi -24 asteen pakkasessa. Ulkona kaikki maistuu paremmalta ja esimerkiksi kahvin tuoksu oli huumaava. Kiitos Hanna!

Vinkkinä kaikille joulun jälkeisistä herkkuaddiktioista vieroituksessa oleville, kokeilkaapa vaikka erilaisia siemeniä ruoan sekaan tai muuten vain pureskeltaviksi. Terveellistä ja ravitsevaa herkkua, ei ihme että linnut käyvät laudalla!

Mukavaa ja leppoisaa keskitalven aikaa kaikille.

 

Jääkukkia ja hikipisaroita

Viimeinkin meillä on täällä Lapissa kunnon paukkupakkaset. Kotonani Muuskossa lasiterassin seinämiin on muodostunut kauniita kuurankukkia.

PB228330.JPG

Tämä aika vuodesta on siitä jännittävää täällä Lapissa, että yhtenä hetkenä aurinko saattaa tehdä yllätyshyökkäyksen värjäten taivaanrannan keltaisen ja vaaleanpunaisen eri sävyillä ja hetkeä myöhemmin koko maailma muuttuu utuisen siniseksi. Nämä auringon yllättävät näyttäytymiset ovat tavallaan hyvästejä juuri hetkeä ennen kaamosta. Sininen hetki, sitä me elämme täällä Lapissa juuri nyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

TREENIKUULUMISIA

Tänään täällä Rovaniemellä pakkasta on ollut pitkin päivää suurin piirtein -15 astetta ja minulla oli iltapäivällä ulkona tehtävä kehonpainotreeni personal trainerin ohjauksessa. Odotinkin oikein innolla treeniä, sillä viime viikolla mielialat heilahtelivat puolelta toiselle ja nyt viikko polkaistaankin käyntiin eri mielellä. Pikkupakkanenkaan ei treeniä haitannut, hiki lensi.

IMG_1938

Viime viikolla tapahtui ojaan ajo ja nyt puhutaan ruoasta ja itsekurista, ei autoista. Päädyin nimittäin monen asian loputtelemana syömään paikalliseen kiinalaiseen ravintolaan. Nälkä oli kauhea ja päätin syödä muun porukan mukana ravintola-annoksen kaikkine hyvineen. Olin todellakin tietoinen siitä, että väärinhän se oli! Ruokailun jälkeen olo ei ollut kovinkaan hääppöinen, eikä syyksi voinut nimetä ruokamyrkytystäkään, se oli itseensä pettyneen ihmisen huonoa oloa se. Seuraavana päivänä kerroin personal trainerille karun totuuden.

Lipsumisen johdosta minulle tuli tehtäväksi ylimääräinen 60 minuutin hölkkä-kävelylenkki, jonka tein aamunaerobisen ja kehonpainotreenin päälle. Noh, sisulla siitä selvittiin ja paluu pientareelta radalle tapahtui sukkelasti. Ystävän kanssa hölkkälenkki perjantai-iltana ei tuntunut ollenkaan hullummalta. Päälle vielä sauna ja  hyvät jutut!

PB208094.JPG

Treeniohjelma on nyt muuttunut sillä tapaa, että aerobista liikuntaa on lisätty, unohtamatta kahvakuulaa ja kehonpainoharjoituksia. Uutena juttuna olen ulkoistanut itseni ryhmäliikuntaan ja lajiksi on valikoitunut LesMills Sh´Bam. Tämä on laji, joka vaatii hyvää koordinaatiokykyä ja rytmikorvaa. Ensimmäisellä tunnilla hiki tuli pelkästä keskittymisestä asiaan. Tuntikuvauksessa hehkuteltiin mukavaa ja rentoa tanssimista, jopa revittelyä. Noh, tämä onnistuu toki sitten kun perusaskeleet ovat lapasessa, sitten voitaneen jo revitellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän kohtaa ajattelin tehdä pienen haastattelun itselleni, sillä näihin kysymyksiin olen saanut toisinaan vastata ystävilleni ja tuttavilleni.

Miltäkö minusta tuntuu?  Tuntemukset ovat vaihdelleet. Treenien ja hölkän lisäännyttyä on kropassa alkanut tuntumaan erilaisia kiputiloja. Näistä kivuista osa johtunee  kipuilevista jännekalvoista, niinpä kehonhuoltoon onkin varattu treeniohjelmasta aina sunnuntait. Tässä kohtaa täytyy tunnustaa, että olen surkea kehoni huoltaja ja sen kyllä huomaa, auts!

Entäpä sitten joulu? Joulun lähestyessä koetellaan tämän naisen itsekuria taatusti oikein kunnolla, joten oljenkortena siintää jo mielessä mahdollinen herkkupäivä, jota tähän mennessä näiden viikkojen aikana ei ole ollut ollenkaan. Joulua olen fiilistellyt toisinaan sipaisemalla riisikakun pintaan kerroksen sinappia.

Miksi teen tämän näin tiukalla linjalla? Tavoitteena on saada painoa pois, joten näillä mennään ja herkkua tulee kun painoa lähtee toivottu määrä. Niin simppeliä tämä on, ei muuta kuin suorittamaan! Elämäntapamuutos on tietysti tärkeintä ja jotta pääsisin tavoittelemaani elämäntapaan, vaatii se tämän ihmiselämässä lyhyeksi mitattavan hedonismin kieltävän rutistuksen.

PB178030.JPG

Aamiainenkin maistuu muuten aivan eriltä reippaan lenkin jälkeen, suosittelen!

PB228342.JPG

Frozen treenilandia kiittää ja kuittaa. Seuraavassa jutussa käsitelläänkin Lapin puhtaasta luonnosta saatavia voimashotteja!

 

Kuulumisia treenilandiasta!

Täällä Lapissa, kotini Muuskon hellässä huomassa tapahtuu nykyään yhtä sun toista. Toinen puoli minusta miettii jo joulua, toinen seuraavaa ruokaa ja tulevaa treeniä. Olen nyt elänyt kurinalaista elämää viimeiset viisi viikkoa. Ohjelmassa on ollut kuntoilua viitenä päivänä viikossa ja ruokaluukusta on mennyt sisään litroittain vettä ja marjoja, suuret määrät vihanneksia, rahkaa sekä raejuustoa. Miettiessäni kuvia tätä poustausta varten, tuli heti mieleeni viime perjantain kahvakuulatreeni. Tuohon alla olevaan kuvaan kiteytyy paljon tunteita. Tuona aamuna kaikki tuntui jotenkin raskaalta, kuula ei ottanut noustakseen, treenissä ei ollut tehoa ja puhti oli poissa. Muutenkaan ei oikein mikään kiinnostanut. Huono päivä, Halloween! Olin nimittäin pohtinut tulevaa viikonvaihdetta jo useampaan otteeseen ja sitä, miten tuota Pyhäinpäivän viikonloppua meillä yleensä nykyään on juhlistettu, milläs muulla tapaa kuin hyvällä ruoalla ja ylimääräisillä herkuilla. Selityksiä, selityksiä. Ovatko lapset tosiaankin kaivanneet sitä upeasti koristeltua halloweenkakkua tai nakkiröykkiöitä, vai onko se paremminkin ollut minun oma haluni? Ei ihme, että ahdisti, laitoin viestiä personal trainerilleni ja kinusin mandariinia, olihan sentään halloween. Ei herunut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helppoa tämä ei henkisesti siis ole. Tällaisina erityisinä hetkinä koetan ajatella, että tämä on vain väliaikaista kunhan opin läksyni. Tarkoituksenahan tässä on keventää lastia ja nostattaa liikkumisen nälkää, rakentaa lihasta ja kohottaa fyysisen hyvinvoinnin kautta myös psyykkistä hyvinvointia. Muistuttelen myös mieleeni kaularankaleikkaukseni tehneen neurokirurgin sanoja, jollet huolehdi rangastasi, tulet päätymään samaan jamaan vielä tuleviasuudessakin. Ei, sitä minä en halua! Kovasti naista koetellaan, mutta uskon,että lopussa kiitos seisoo, vaikka se nyt tuntuu seisovan jossain todella kaukana. Vikinät siis pois, treeni, puuron mussuttaminen ja raejuuston narskuttaminen jatkukoon! Alla olevassa aamupuurokuvassa mukana on myös tyrnimarjaa, kirpeää mutta hurjan terveellistä toki.

IMG_0435

Tämän terveyttä uhkuvan ruokamatkani aikana olen kokeillut yhtä sun toista reseptiä sisältäen sopivassa suhteessa kalaa/kanaa ja vihanneksia. Niin sitä on taas tullut palauteltua mieleen mausteiden merkitys ruoan valmistuksessa. Oma lempparini on lämpimästi maustettu kasvissosekeitto bataatista, punajuuresta,porkkanasta ja sipulista. Keiton kylkeen popsin yleensä itse tulisesti maustettua kanaa. Tällä eväällä muuten pysyy vatsa kylläisenä erinomaisesti seuraavaan ruokahetkeen. Suosittelen kokeilemaan!

IMG_0426

IMG_0473

Toisinaan pyöräytän välipalaksi pirtelöä, jossa on aineksina marjoja, banaania, purkki rahkaa ja ruokalusikallinen superfoodia, nimittäin macajauhetta, joka lähti mukaani Foodin osastolta I Love Me messuilla. Päälle olen viskannut vähän pellavansiemenrouhetta tai paahdettuja kookoslastuja, lähinnä koristeluksi. Helppoa ja täyttävää tämäkin!

IMG_0551

IMG_0640

Ruokaympyrän monipuolistamisen myötä olen palannut juurilleni, nimittäin kyssäkaaliin. Kyssäkaalen maku tuo mieleen lapsuuden, sillä vanhempani kasvattivat näitä erinomaisia juureksia myyntiin ja kysyntä erityisesti ravinoloihin oli kova. Liekkö syynä kyssäkaalen rapsakkuus ja hienostunut maku, ei ollenkaan kitkerää ja jopa mehukastakin. Tätä voi ohuina siivuina laittaa mukaan vaikkapa salaattiin, leivän päälle tai oikeastaan mihin vain ruokaan. Makoisaa myös suoraan leikkuulaudalta!

IMG_1238

Tänään minulla oli personal treinerini Jatan kanssa mukavat treenit renkaitten parissa.  Alkuun vedettiin tietysti perusteellinen lämmittely ja punnerrusharjoitukset. Hiki!! Päälle flippejä ja renkaanvetoa välillä punnertaen. Hiki!! Tästä on hyvä jatkaa viikkoa, keskiviikkona onkin jälleen ryhmätreeni ulkona ja tiedossa on oletettavasti kyykkyjä ja niitä punneruksia. Nyt ainakin tiedän, miten punnerretaan.

IMG_1236

Eipä ollut ihme, että illalla narskui hiekka hampaissa. Tässä lajissa ei kannata pukea ylleen niitä aivan parhaimpia treenivaatteita, tässä tehdään töitä ja tassut sottaantuu yhtä varmasti kuin hiki virtaa.

IMG_1244

Tänä aamuna taivas oli jälleen tulessa. Kyllä tämä luonto on ihmeellinen tähän aikaan vuodesta. Jonakin aamuna heräät valkoiseen maahan, jonakin aamuna taas taivas ja maa välkehtii oranssin ja kullan eri sävyissä. Nämä Lapin luonnon väriskaalat ja ilmanvaihtelut ovat pureutuneet vahvemmin kuin koskaan mieleeni tänä syksynä, olenhan toden totta treenannut ulkona viime viikkoon asti ja vielä jatkuu. Sisu!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mukavaa viikkoa kaikille!

Kotoilu – mitä se on?

Tämänkertaisen blokikirjoituksen aiheena piti suunnitelmieni mukaan olla meneillään oleva kuntoiluprojekti. Toisin kävi. Olisikohan syy tähän se, että tomutin viikonvaihteessa kirjahyllyyn kätkettyjä leluaarteita ja valokuvakansioita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksinkertainen ja konstailematon elämä, mitä se on?

Vietän nykyään paljon aikaa kotona. Pari vuotta sitten ajatus kotona olemisesta, kotoilusta siinsi jossain kaukana toivemaan puun takana. Kotoiluun ei tuolloin ollut liiemmin aikaa, koti oli paremminkin huoltovarikko ja tukikohta. Nyt puhutaan paljon ruuhkavuosista ja samaan aikaan kotoilu on kasvattanut merkitystään. Minulle kotoilua on esimerkiksi pitkään rautapadassa haudutettu ruoka, viikonlopun kokoperheen viihdeohjelmat, leppoisat hetket takkatulen äärellä, lauantaisauna ja lasten alituiseen vaihtuvien tanssiesitysten ensi-illat.

Nykyään kuitenkin tuntuu siltä, että kotoilu on trendinä hyvinkin materialistinen ja kaupallinen. Kotoilustakin on tehty suorittamista, sisustuslehtien aukeamat ovat alkaneet siirtyä suoraan koteihin. Mikäli ei ole varaa tai ei halua ostaa designia, voi tuunata. Nyt puhutaan lyhenteestä DIY, tee se itse. Ihailen näitä DIY ihmisiä, itse en siihen kykene, hyvä kun askartelen juhlapyhien kynnyksellä edes lasteni kanssa.

Entä jos normcore käsitteenä laajenisi vaatemuodista ja sisustuksesta  enemmän myös kotoiluun, nimen omaan trendin tavoin, lisäisikö se aivan tavallista, konstailematonta olemista?  Yhteisen ruokapöydän ääreen ei enää ehditä, ehditäänkö edes lauantaisaunaan, keskiviikosta puhumattakaan? Jääkö minun lapsilleni mitään mukavia muistoja lauantai-illoista kotona, perheen kanssa? Omasta lapsuudestani muistuu mieleen kiekurapilli pommacpullossa, isän laittamat saunamakkarat ja television lauantaitanssit. Konstailematonta kotoilua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajatuksia kotoa päin

Minua itseäni inspiroivat kodit, joissa näkyy elämä ja tarina! Tuskinpa kahmisin tulipalon tullessa ensimmäisenä talosta syliini block valaisinta tai keittiön katossa roikkuvaa octoa. Aivan varmasti mukaan lähtisivät ne esineet, joilla on tunnearvoa, ne esineet jotka eivät ehkä aina ole sopineet sisustukseen mutta ovat aina saaneet kodistani paikkansa, vaikkapa sitten varaston hyllyltä. Kuvassa yllä ensiaskelkengät ja tutti, molemmat aarteet kuuluneet allekirjoittaneelle!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime viikonloppuna  vanhin sisareni oli kylästelemässä uudessa kodissani ensimmäistä kertaa. Kiertelimme kotia ja juttelimme esineistä, joilla on tunnearvoa, esineistä joihin meillä molemmilla on historia. Oliko tämä kolikkolipas sinun vaiko minun? Muistatko kotoamme tämän hopeisen Tapio Wirkkalan suunnitteleman tuhlakupin?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eiväthän nämä sävy sävyyn kotini skandinaavisen, pelkistetyn sisustuksen kanssa käy, mutta kultaakin kalliimpia ja aika sööttejäkin ovat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain sisareltani ihanan orkidean. Tässä olkoon minulle sitten yksi uusi kotoilumissio, orkidean hengissä pitäminen. Hoitovinkkejä saa antaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Virkeää viikkoa kaikille ja nautitaan nyt vielä näistä kirkkaista ensilumikeleistä täällä Lapissa ja heitänpä toiveen ilmojen haltijalle myös etelään päin, jotta sielläkin koittaisi valkeus, edes jouluksi!

Johan on marjat!

Eipä tarvitse montaa kertaa miettiä aihetta tämän päivän poustaukselle kun sormet ovat edelleen täynnä tyrnipensaiden ja karviasmarjapensaiden piikkejä. Viikonvaihde vierähti maalla, Meänperällä satokauden viimeisiä herkkuja sormet kohmeessa poimien. Sisua riitti ja nyt ovat nämäkin  Lapin puhtaassa luonnossa kasvaneet superfoodit pakkasessa.

IMG_9251

Siinä poiminnan aikana tulin rehellisesti todenneeksi useampaan otteeseen, että näiden kahden marjalajikkeen korkea hinta on kyllä hyvin perusteltu. Tyrnien ja karviaisten pensaasta irti saaminen on taitolaji, ilman kikkakolmosia tästäkään projektista ei olisi selvitty. Avainsanaksi sopinee pakasta ja ravista!

Tähän viikonloppuun mahtui myös hetki taidetta, nimittäin kakkoskotini läheisyydessä, Karungissa pitää paikkaansa aivan valloittava pieni taidekauppa nimeltään Paperivalo. Myymälä näyttelyineen on rakennettu vanhaan puutaloon, mikä jo itsessään luo tälle liikkeelle aivan omintakeisen leiman. Tällä kertaa minulle tarttui mukaan kuvassa oleva poronsavia kuvastava teos, joka löysi jo paikkansa työhuoneen ikkunasta. Käykäähän kurkkaamassa sisään, mikäli ajelette Jokivarrentietä etelään tai pohjoiseen.

IMG_9244

Viikonloppuun kuului myös hemmottelua paljukylvyn ja saunan merkeissä. Revontulet loistivat ja näkyipä siellä pohjoisen taivaalla yksi satellittikin lentelevän. Maltan tuskin odottaa talvea ja tunnelmallisten pakkasiltojen paljuhetkiä, arktista terapiaa!

IMG_9253

Kyllä lumi nyt minun puolestani saa jo tulla, luontokin näyttää jo olevan valmis uuteen kauteen!