Elämää Lapissa

Home in Lapland toivottaa hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille lukijoilleen! Tämän kertainen juttu käsittelee keskitalven aikaa Lapissa, talviruokaa ja luontoa.

Tammikuu alkaa kohta olemaan puolessa välissä, elämme siis keskitalven aikaa. Viimeiset joulunrippeet on pistetty piiloon ja kinkut keitetty hernesopaksi pakkaseen. Tammikuussa Lapin arktinen luonto nukkuu syvintä untaan kauniin, valkoisen lumivaipan alla, mutta entä me lappilaiset ihmiset?

Niin. Joku vetäytyy nautiskelemaan kotipesäänsä, toinen tarpoo hangessa, oli sitten tyven tai pyry. Tähän aikaan vuodesta on kieltämättä mukava vaikka vain pidellä pakkasia eli olla sisällä ja keitellä lämpimiä pataruokia, mieluiten tietenkin takkatulen loisteessa. Pakkanen paukkuu nurkissa ja taivas hohtaa kaunista purppuraa. Ilmassa on vaaleanpunaisesta siniseen muuntuvaa utua, sininen hetki alkaa väistyä valolta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän aikaan vuodesta lappilaiset vuolevat poronlihaa pataan, lämmittelevät leivinuuneja ja polttavat puuta kaikissa mahdollisissa tulipesissä, mitä nyt sisältä ja pihalta löytyy. Erilaiset kerhot ja kutomo/harrastepiirit aloittavat kevätkauden, mattoväävit paukkuvat, sukanvartta syntyy ja lastut lentävät. Kouluun mennään mahdollisuuksien mukaan potkurilla ja sukset kaivetaan viimeistään tässä kuussa ainakin esille varastoista. Mielestäni tammikuuhun sopii parhaiten kaksi asiaa, nimittäin lämpö ja ruoka. Lapsuudenkodissani on iso leivinuuni ja juuri tammikuun pakkasiin liittyy eräitä makoisia ruokamuistoja lapsuusajoilta. Leivinuunia lämmitettiin talvisin nimen omaan pakkaspäivinä, sillä uuni antoi valtavasti lisälämpöä hirrestä rakennetun peräpohjalaispytingin pirttiin. Uunin jälkilämmöissä oli kätevä valmistaa ruokia vielä jopa kolmantena päivänä lämmityksen jälkeen ja niin tehtiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paras ruoka, mitä minä tiesin uunissa valmistettavan oli äidin leipoma ohrarieska ja oman kanalan kokonaisina, rapeaksi paistetut kanat.  Koulupäivän päätyttyä, kotiin tullessa rieskan tuoksun saattoi tuntea jo pihamaalle asti. Mikään ei voita vasta uunista vedettyä ohrarieskaa, voita päälle ja lasi kylmää maitoa. Illalla sitten maisteltiin jälkilämmöissä paistettua kanaa, josta tapasin varastaa itselleni aina ne tietyt pienet selkäpalat siipien tyvistä, nam. Talvisiin ruokamuistoihin liittyy myös ehdottomasti madekeitto. Mikään ei voita tuoreesta, vasta avannosta nostetusta mateesta valmistettua kalakeittoa. Made on mielipiteitä jakava kala, näyttää pelottavalta mutta maku ja varsinkin kalasta valmistettu liemi on taivaallisen hyvä. Aivan mainiota talviruokaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakkasta me lappilaiset emme pelkää ja elämä jatkuu entiseen malliin oli sitten kylmä tai ei. Kaapeista kaivetaan vain ehkä yksi kerros enemmän ylle kun lähdetään ulos ja ovi suljetaan lähtiessä nopeammin, ettei lämpö karkaa. Minulla tähän pakkaskauteen kuuluu vakiona automatkoille lähdettäessä nk. hätäensiapupussi, joka pitää sisällään vettä ja extravaatteet eli toppaa ja villaa. Tämä hätäensiapupussi lähtee mukaan siis pidemmille ajomatkoille ihan vain siltä varalta, että auto sattuisi jäätymään tai rikkoutumaan välillä, Lapissa sadankaan kilometrin välimatkat eivät aina pidä sisällään lämpimiä pysähdyspaikkoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tammikuussa päivät täällä Lapissa ovat vielä lyhyitä. Mikäli valoon tahtoo,on aika otettava kello 9.30-14.00 välillä, muutoin olet jo myöhässä. Pimeää siis on ja keskimäärin tavallista kylmempää. Keskitalven aikaan nämä valoisat aurinkohetket ovat kuitenkin täyttä timanttia. Yllä olevassa kuvassa on aivan tavallinen, sunnuntain ulkoiluhetki pikkupakkasessa Ounasvaaran laella. Kuva on otettu juuri ennen auringonlaskua kun auringon viimeiset säteet kultaavat puiden latvuksia ja valo tekee kimalletta puuterilumen pintaan.  Auringon säteet puskevat läpi tykkylumisten oksien, lumi tuoksuu raikkaalle ja kenkien alla narskuu.

Tällaisissa maisemissa sielu lepää ja tuntee olevansa oikeassa paikassa, minun kotini on Lapissa ja elämä , se on kaunista!

Mikäli sinulla on ympäristössäsi lunta ja mahdollisuus, ota kuppi kuumaa juomaa ja käy ulkona fiilistelemässä talvea. Kesällä ihmiset menevät terassille kun paistaa, mikä estää tekemästä niin myös talvella?

Maistelin pari päivää sitten tätä joululahjaksi saamaani Rovaniemen kahvipaahtimon talvikahvia testiksi -24 asteen pakkasessa. Ulkona kaikki maistuu paremmalta ja esimerkiksi kahvin tuoksu oli huumaava. Kiitos Hanna!

Vinkkinä kaikille joulun jälkeisistä herkkuaddiktioista vieroituksessa oleville, kokeilkaapa vaikka erilaisia siemeniä ruoan sekaan tai muuten vain pureskeltaviksi. Terveellistä ja ravitsevaa herkkua, ei ihme että linnut käyvät laudalla!

Mukavaa ja leppoisaa keskitalven aikaa kaikille.

 

Lapin voimaa!

Talviterveiset täältä Rovaniemeltä, Lapista. Joulu tulla jolkottaa ja varsinkin täällä Napapiirillä se näkyy ja tuntuu. Aamu kodissani Muuskossa alkoi tärkeää visiittiä suunnitellen, nimittäin Joulupukille pitäisi kiiruusti lähteä viemään lahjatoivelista. Jokavuotinen visiitti Joulupukin Pajakylässä ja käden paiskaaminen itse Joulupukin kanssa on muodostunut perheelleni mukavaksi traditioksi. Minulle tämä traditio yleensä tarkoittaa myös mahdollisuutta kipaista Pajakylän pikkuliikkeet läpi ja nauttia ulkona temmeltävien ulkomaalaisten matkailijoiden iloa tihkuvista ilmeistä ja temmellyksestä  jouluisen pihamaan lumipenkoissa. Todistettavasti joulumieli voi löytyä myös toisen ihmisen silmistä ja tarttua sinuun!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Shotteja ja sinisiä hetkiä

Viime kerralla tänne kirjoittaessani lupasin kertoa aivan erityisistä shoteista. Lapin arktisesta luonnosta kumpuaa aivan erityistä voimaa, onhan meillä täällä tutkitusti Euroopan puhtain ilma. Rovaniemeläinen yritys, nimeltään Arctic Warriors on mainio esimerkki tämän voimavaran hyödyntämisestä, Lapin yrtit ovat nousseet aivan uudelle tasolle. Törmäsin näihin Lapin omiin voimashotteihin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten ja nyt uudemmalti hyvinkin kaukana Lapista, nimittäin I Love Me messuilla, Helsingissä.

Arctic Warriors on tiivistänyt pieneen määrään paljon hyvää. Tuotteiden pääraaka-aineita ovat ruusunjuuri, väinönputki, pohjoinen maariantuoksuheinä sekä pohjannokkonen. Mielestäni jo pelkät raaka-aineiden nimet kertovan näiden shottien tekevän pelkkää hyvää keholle ja ololle. Jokaisella voimashotilla, soturilla on oma nimensä. Taistelija auttaa stressiin, uniongelmiin ja antaa lisävoimaa treeneihin. Puolustaja taas lisää vastustuskykyä, tätä on hyvä olla jemmassa kun lentsu puskee päälle. Kolmas soturi on makea Energia, joka nimensä mukaan antaa lisää vauhtia ja virkistää nuutunutta kehoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Shotit on pakattu käteviin, hauskasti kuvitettuihin annospaukkauksiin. Liekkö kivojen kuvien ansiota, myös lapseni ovat näitä maistelleet ja heidän suosikikseen nousi makea hunajashotti. Tuotteen voi näppärästi imaista suoraan pakkauksesta suuhun, kuten tyttäreni tekevät.Olen kokeillut näitä myös jogurtin ja rahkan sekaan. Minun suosikkini näistä kolmesta soturista on ehdottomasti Taistelija. Suosittelen kokeilemaan!

IMG_2176

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja itsenäisyyspäivän aikaa kaikille. Täällä Lapissa eletään sinisen hetken aikaa, nyt on hyvä ottaa kaikki Puolustajat käyttöön, glögiä tietenkään unohtamatta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Juuret

Minulla on juuret syvällä Lapinmaassa. Jo lapsuuteni aamut täysi-ikäiseksi asti tuojottelin keittiönikkunasta avautuvaa peltomaisemaa ja vierellä virtaavaa Tornionjokea väsymättä. Vuodenaikojen mukaan rantatörmien leppä-ja koivupuut muuttivat väriään ja muotoaan, jokea pidettiin silmällä.

IMG_8619

Keväällä, isä tapasi laskea heti jäiden lähdettyä veneen ja verkot vesille, yksittäisten jäälauttojen vielä ajelehtiessa etelään päin. Loppukesää kohti vesi laski ja joenpohjan kallionnokat nousivat esille pintaveteen, oli harristuksen aika, veneen keula kääntyi kohti Mattisen-ja Karkeisenkaria eli lähimpiä virtaumia.

Edelleenkin joen värit, rantakasvillisuus ja peltojen tuoksu tuovat mieleeni juuret, sen mistä olen kotoisin.

IMG_8615

Onnekseni nykyinen kotini sijaitsee melkein Ounasjoenrannassa, pellon reunassa. Tätä etua olenkin hyödyntänyt  ja varsinkin syksyllä olen käynyt mahdollisuuksien mukaan rannassa tuijottamassa tuota ihmeellistä, sävystä toiseen muuntuvaa luonnonvaloa.

IMG_8618

Täällä Lapissa Syys-Lokakuun vaihteen aamut ovat aika mukavia. Taivas ja maa vaihtelevat sävyjä kilvan aina sen mukaan, millainen oli yön lämpötila.

IMG_8613

Joinakin aamuina taivas on tulessa, toisinaan se taas on paksun, kylmyyttä uhkuvan hallausvan alla.

image

Kuuraa, utuista ja silti kirkasta. Näkymät voivat olla kuin elokuvasta Frozen -Huurteinenseikkailu! Tällaiset hetket ovat parhaita. Juuri ennen kaamosta, ennen kuin taivaanvalo muuttuu teolliseksi kirkasvalolampuksi.

image

image

Tässä artikkelissa olevat kuvat olen ottanut Rovaniemellä, Ounasjokirannassa aamuvalon aikaan.

image

Kirpsakkaa syyslomaviikkoa kaikille!

Fifty Shades of Muusko

Minulle asioiden esteettisyys on aina merkinnyt paljon. Mikäli maton hapsut eivät ole suorassa, on matto kuitenkin sävy sävyyn sohvan kanssa. Sisustuksessa minulle merkitseviä seikkoja ovat itse tila ja valo. Se, miten ja milloin valo mistäkin reiästä tulee sisään, määrittelee monen esineen paikan. Tätä nykyistä kotiani Muuskoa, olen sisustanut hiljalleen seuraten valon ja varjojen leikkiä. Esimerkiksi aamuaurinko paistaa juurikin tietyssä kulmassa sisään yläkerran porrastasanteelle.

IMG_5335

Vuodenajat tuntuvat vaikuttavan myös suuresti, keskiyönaurinko paistaa mitä kirkkaimmin sisään yläkerran vierashuoneen ikkunasta yli asuinalueen kattojen. Toisinaan aamuisin tapaan istahtaa tuohon yläkerran portaikkoon ihastelemaan vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa maisemaa, joka avautuu kauniisti olohuoneen ikkunasta.

IMG_5334

IMG_5336

IMG_3170

Yllä olevassa kuvassa muistaakseni lämpötila ulkona oli -30 pakkasasteen hujakoilla.

IMG_1007

Muuskon varjoista ehkä ne upeimmat löytyvät olohuoneen katosta päin. Aamuvalossa olohuoneen korkeaan kattoon muodostuvat palkit luovat tilaan aivan oman taiteenlajinsa, varjotaiteen. Yläkerran korkeimmista ikkunoista valo taas tulee mukavasti sisään antaen tilantuntua tasanteelle.

IMG_3043

IMG_5553 (1)

IMG_8543

Nyt on korkea aika nauttia valosta. Kohta täällä Lapissa koittaa pimeä kausi ja nämä ihanat valokulmat häviävät hetkeksi aikaa,  kunnes kevätaurinko nousee törmän takaa lämmittämään olohuoneen maton kutsuvaksi makoilupaikaksi ja lasiterassin päiväkahvikuntoon.

Kuvassa yläpuolella on yksi lempitauluistani, grafiikka suopursuilla, jonka olen saanut vanhemmiltani ylioppilaslahjaksi. Seiniltäni löytyy samaisen taitelijan teoksia pari lisää, aiheenaan Lappi ja luonto. Keittiön valaisin luo hauskan varjon näidenkin ylle.

IMG_8288

Tässä on näkymä makuuhuoneen ja työhuoneen suunnalta. Tuolta valo tulee sisään suoraan sänkyyn, mikäli halajaa luonnollista herätystä, tulee se kesällä 9 aikaan, joten parasta kuitenkin luottaa herätyskelloon jolleivat sitten nahkavekkarit hälytä jo ennen aikojaan.

IMG_8476 (1)

Pirteää loppuviikkoa kaikille, muistakaa nauttia valosta vielä kun sitä riittää!

Mistä se Lapin hulluus kumpuaa?

Kun ilma tuoksuu tuoreelle, tietää olevansa tunturissa. Niin se on! Viime vuosina on ollut useampaan otteeseen esillä Lapin ilmanpuhtaus, me onnenpekat saamme hengittää tutkitusti Euroopan puhtainta ilmaa, tarkoittaako tämä siis sitä, että me syntyperältään lappilaiset ihmiset olemme tavallaan luomuihmisiä, luomuyksilöitä? Nämä Ylläksellä parina viikonloppuna otetut kuvat puhukoon puolestaan. Kaunista oli, hiljaista oli ja vesi maistui makealle ja sielu lepäsi maisemissa. Teki mieli pureskella jäkälää. IMG_8280

IMG_6772

IMG_8315IMG_8334IMG_8322IMG_8330IMG_8329IMG_8323 (1)IMG_8333IMG_6847IMG_6750

IMG_6683IMG_6732

IMG_8187IMG_7956

Tahdonvoimaa!

Minulla on ollut tahdonvoima jo jonkin aikaa hukkateillä. Ajatuksia paremmasta elämänlaadusta on leijaillut aika ajoin mielessä, mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, paitsi navan korkeus on noussut selkärangasta ylös päin ja ulos päin.

IMG_7972

Kevät meni toipuessa kaularankaleikkauksesta, joten eipä se urheileminenkaan miltään maistunut tai jokin sisäinen ”höröstelijä” hoki ei kannata edes yrittää, sillä tulet loukkaamaan vain itsesi uudestaan ja niskaan tulee uusi pullistuma. Tällä meiningillä on nyt menty jo useita kuukausia kunnes jossain elokuun puolivälissä hyvä ystäväni konkreettisesti haki minut kotoani ulkotreeneihin mukaan, siunattu on hän, kenellä tällaisia ystäviä on! Siitä kerrasta lähtien olen aloittanut kotona kehonpainoharjoittelun samaisen ystäväväni tuella ja viime lauantaina alkoi ensimmäinen setti personal trainer Jatan ohjauksessa, tiukkaa liikunta- ja ruokavaliota noudattaen.

Kuntosali kotosalla näyttää tältä
Kuntosali kotosalla näyttää tältä

Kohta tulee viikko täyteen siitä kun heitin hyvästit leivälle, makeisille, maustekastikkeille, leivonnaisille ja muille hyville. Näiden päivien aikana ajatukset ovat risteilleet todellakin jo edellisessä poustauksessani mainitun navan ympärillä. Toivon ja tiedänkin, että tämä tulee vielä muuttumaan ja muutaman viikon kuluttua pystyn jo keskittymään muuhunkin kuin ruoka- ja liikuntaohjelman ajattelemiseen.

Välipala marjoista, hedelmistä ja rahkasta
Välipala marjoista, hedelmistä ja rahkasta

Se tässä systeemissä on hyvä, että nälkää ei ainakaan tarvitse nähdä eikä nälkäänsä syödä. Yllä kuvattuna tyypillinen välipalakuorma, joka sisältää rahkaa, banaania ja marjoja, nam! On se kumma, että perusasiat kuten välipala tahtoo unohtua normaalisti ihmisillä ruokaympyrästä kokonaan pois kun kasvetaan ulos peruskoulusta. Lapsille kyllä toitotetaan välipalojen merkitystä ja tärkeyttä ja koko ruokaympyrää, miten meidät aikuiset saataisiin pitämään sama pallo hallussa koko elämänkaaren ajan? Usein syynä on kiire, ei ole aikaa syödä välipaloja, noh se vaatii vain ennakointia ja sitä, että miettii seuraavan viikon syömisiä edes hieman pidemmälle kuin maanantai iltapäivään asti. Kieltämättä tämä on nyt helppoa kun olen päivät kotona mutta mikäli tilanne muuttuisi, olen jo sitäkin mielikuvissa harjoitellut. Tässä on kyse elämäntapojen muuttamisesta, ei vain kolmen kuukauden vyön kiristämisestä.

TRX valjaat
TRX valjaat

Liikuntaohjelmaani kuuluu onneksi muutakin kuin valjaiden sun muiden härpäkkeiden kanssa touhuamista, nimittäin lenkkeily tuo mukavaa vastapainoa ja nyt jos koska on sää upeimillaan kun ulkona on leuto keli ja sula maa. Kotikaupungissani Rovaniemellä on monipuoliset mahollisuudet luonnossa liikkumiseen, näin syksyllä voi tekosyyksi tulla vastaan ainoastaan sade, mikä ei karaistunutta liikkujaa pysäytä. Eilen meillä oli viikottainen porukkatreeni Ounasvaaran laskettelurinteillä. Kipusimme ja kapusimme rinnettä ylös ja alas eri tyyleillä mm. selkä edellä alhaalta ylös päin, eikä sade meitä haitannut. Se on vain tahdonvoimasta kiinni, niin se on!

Puurohommia ja kumien pyörittelyä!

No niin. Eilen oli jälleen porukkatreenin aika ja tällä kertaa peuhasimme Ollerovaarassa renkaiden ja kivien kanssa. Treenin lämmittelyksi keräilimme vähän pieniä kiviä ja sitten hieman isompia kiviä, joita nosteltiin ja heiteltiin. Tästä kertoessani tulee mieleen hyvä opetus. Mikäli sinulle joskus sanotaan, että kerää viisi kaksin käsin kannettavaa kiveä, ei välttämättä kannata kammeta maasta sitä aivan isointa järkälettä ennen kuin tiedät, mitä seuraavaksi tuleman pitää. No, kipu on hyvästä ja mikä se on semmoinen treeni, joka ei missään tunnu. Tämä oli kyllä ehdottomasti rankin kokemani lämmittely. Olen kaikesta hikoilusta huolimatta siitä kiitollinen. Lämmittelyn jälkeen alkoi itse treeni, joka piti sisällään renkaiden kääntelyä, dippejä, punerruksia, hyppyjä, lankkua ja pientä hölkkää. Nyt on mukava vielä kuntoilla ulkosalla kun kelit täällä Lapissakin ovat leudot, ilma raikas ja jalkojen alla on pitoa. Rengas on halpa ja tehokas laite, vaikka omalle pihamaalle, suosittelen!

Tire flip, hikieä ja likaisia käsiä!
Tire flip, hikieä ja likaisia käsiä!

Kesän överiaamiaisten jälkeen olen vetänyt alas ruoan tasoa määrällisesti, mutta sisällöltään ravitsevammaksi kuin myös mielestäni herkullisemman näköiseksi. Nythän eletään metsän- ja puutarhanantimien kulta-aikaa, josta olen kyllä kieltämättä ottanut kaiken ilon irti, se jo edellisestä postauksestani varmasti tuli ilmi. Minulle puuro on aina ollut pakkopuuroa, nyt kuitenkin olen löytänyt puuroni, nimittäin Fazer kolmen kuidun Alku. Tämä puuro ei ole liisteriä nähnytkään, tämä tuntuu suussa ja tekee olosta täyteläisen. Olen popsinut tätä ihanuuttaa niin marjojen kuin mehukeiton ja raejuusutonkin kera ja aina vain maistuu.

IMG_7585

Tänään täällä Napapiirillä oli sen verran pilvinen aamu,että valot piti laittaa päälle ja raapaisinpa muutamaan kynttiläänkin tulen. Minulle sisustusjutut ovat ossittain trendijuttujua ja osittain esineet ovat vain kulkeutuneet käsiini joko lapsuudenkodistani tai matkojen varsilta. Tänään aamulla sytytin kynttilät yhteen ”muistoalttareistani”. Kun tavaralla on tarina, tekee se siitä designiakin arvokkaamman aarteen.

IMG_7598

Valoista puhuttaessa…näitä tulee ja menee. Nyt suosikki rimpsu on tämä kesällä Tukholman Granitista mukaan tarttunut lamppuketju. Haaveissa on ulkosarja samaan tyyliin rouhampana versiona kuitenkin. Näitä löytyy myös Helsingistä Bulevardin ja Forumin liikkeistä. Hinta oli muistaakseni 50€ tietämillä ja pituutta tällä on noin 4metriä.

IMG_7597 (1)

Tänään riipaisin tuleen myös nämä raikkaat lomareissun tuliaispurkit, niissä tuoksuu kesä ja loma!

IMG_7588

Energistä loppuviikkoa ja muistakaahan polttaa kynttilöitä, mutta ei molemmista päistä!