Kuulumisia treenilandiasta!

Täällä Lapissa, kotini Muuskon hellässä huomassa tapahtuu nykyään yhtä sun toista. Toinen puoli minusta miettii jo joulua, toinen seuraavaa ruokaa ja tulevaa treeniä. Olen nyt elänyt kurinalaista elämää viimeiset viisi viikkoa. Ohjelmassa on ollut kuntoilua viitenä päivänä viikossa ja ruokaluukusta on mennyt sisään litroittain vettä ja marjoja, suuret määrät vihanneksia, rahkaa sekä raejuustoa. Miettiessäni kuvia tätä poustausta varten, tuli heti mieleeni viime perjantain kahvakuulatreeni. Tuohon alla olevaan kuvaan kiteytyy paljon tunteita. Tuona aamuna kaikki tuntui jotenkin raskaalta, kuula ei ottanut noustakseen, treenissä ei ollut tehoa ja puhti oli poissa. Muutenkaan ei oikein mikään kiinnostanut. Huono päivä, Halloween! Olin nimittäin pohtinut tulevaa viikonvaihdetta jo useampaan otteeseen ja sitä, miten tuota Pyhäinpäivän viikonloppua meillä yleensä nykyään on juhlistettu, milläs muulla tapaa kuin hyvällä ruoalla ja ylimääräisillä herkuilla. Selityksiä, selityksiä. Ovatko lapset tosiaankin kaivanneet sitä upeasti koristeltua halloweenkakkua tai nakkiröykkiöitä, vai onko se paremminkin ollut minun oma haluni? Ei ihme, että ahdisti, laitoin viestiä personal trainerilleni ja kinusin mandariinia, olihan sentään halloween. Ei herunut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helppoa tämä ei henkisesti siis ole. Tällaisina erityisinä hetkinä koetan ajatella, että tämä on vain väliaikaista kunhan opin läksyni. Tarkoituksenahan tässä on keventää lastia ja nostattaa liikkumisen nälkää, rakentaa lihasta ja kohottaa fyysisen hyvinvoinnin kautta myös psyykkistä hyvinvointia. Muistuttelen myös mieleeni kaularankaleikkaukseni tehneen neurokirurgin sanoja, jollet huolehdi rangastasi, tulet päätymään samaan jamaan vielä tuleviasuudessakin. Ei, sitä minä en halua! Kovasti naista koetellaan, mutta uskon,että lopussa kiitos seisoo, vaikka se nyt tuntuu seisovan jossain todella kaukana. Vikinät siis pois, treeni, puuron mussuttaminen ja raejuuston narskuttaminen jatkukoon! Alla olevassa aamupuurokuvassa mukana on myös tyrnimarjaa, kirpeää mutta hurjan terveellistä toki.

IMG_0435

Tämän terveyttä uhkuvan ruokamatkani aikana olen kokeillut yhtä sun toista reseptiä sisältäen sopivassa suhteessa kalaa/kanaa ja vihanneksia. Niin sitä on taas tullut palauteltua mieleen mausteiden merkitys ruoan valmistuksessa. Oma lempparini on lämpimästi maustettu kasvissosekeitto bataatista, punajuuresta,porkkanasta ja sipulista. Keiton kylkeen popsin yleensä itse tulisesti maustettua kanaa. Tällä eväällä muuten pysyy vatsa kylläisenä erinomaisesti seuraavaan ruokahetkeen. Suosittelen kokeilemaan!

IMG_0426

IMG_0473

Toisinaan pyöräytän välipalaksi pirtelöä, jossa on aineksina marjoja, banaania, purkki rahkaa ja ruokalusikallinen superfoodia, nimittäin macajauhetta, joka lähti mukaani Foodin osastolta I Love Me messuilla. Päälle olen viskannut vähän pellavansiemenrouhetta tai paahdettuja kookoslastuja, lähinnä koristeluksi. Helppoa ja täyttävää tämäkin!

IMG_0551

IMG_0640

Ruokaympyrän monipuolistamisen myötä olen palannut juurilleni, nimittäin kyssäkaaliin. Kyssäkaalen maku tuo mieleen lapsuuden, sillä vanhempani kasvattivat näitä erinomaisia juureksia myyntiin ja kysyntä erityisesti ravinoloihin oli kova. Liekkö syynä kyssäkaalen rapsakkuus ja hienostunut maku, ei ollenkaan kitkerää ja jopa mehukastakin. Tätä voi ohuina siivuina laittaa mukaan vaikkapa salaattiin, leivän päälle tai oikeastaan mihin vain ruokaan. Makoisaa myös suoraan leikkuulaudalta!

IMG_1238

Tänään minulla oli personal treinerini Jatan kanssa mukavat treenit renkaitten parissa.  Alkuun vedettiin tietysti perusteellinen lämmittely ja punnerrusharjoitukset. Hiki!! Päälle flippejä ja renkaanvetoa välillä punnertaen. Hiki!! Tästä on hyvä jatkaa viikkoa, keskiviikkona onkin jälleen ryhmätreeni ulkona ja tiedossa on oletettavasti kyykkyjä ja niitä punneruksia. Nyt ainakin tiedän, miten punnerretaan.

IMG_1236

Eipä ollut ihme, että illalla narskui hiekka hampaissa. Tässä lajissa ei kannata pukea ylleen niitä aivan parhaimpia treenivaatteita, tässä tehdään töitä ja tassut sottaantuu yhtä varmasti kuin hiki virtaa.

IMG_1244

Tänä aamuna taivas oli jälleen tulessa. Kyllä tämä luonto on ihmeellinen tähän aikaan vuodesta. Jonakin aamuna heräät valkoiseen maahan, jonakin aamuna taas taivas ja maa välkehtii oranssin ja kullan eri sävyissä. Nämä Lapin luonnon väriskaalat ja ilmanvaihtelut ovat pureutuneet vahvemmin kuin koskaan mieleeni tänä syksynä, olenhan toden totta treenannut ulkona viime viikkoon asti ja vielä jatkuu. Sisu!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mukavaa viikkoa kaikille!

Kotoilu – mitä se on?

Tämänkertaisen blokikirjoituksen aiheena piti suunnitelmieni mukaan olla meneillään oleva kuntoiluprojekti. Toisin kävi. Olisikohan syy tähän se, että tomutin viikonvaihteessa kirjahyllyyn kätkettyjä leluaarteita ja valokuvakansioita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksinkertainen ja konstailematon elämä, mitä se on?

Vietän nykyään paljon aikaa kotona. Pari vuotta sitten ajatus kotona olemisesta, kotoilusta siinsi jossain kaukana toivemaan puun takana. Kotoiluun ei tuolloin ollut liiemmin aikaa, koti oli paremminkin huoltovarikko ja tukikohta. Nyt puhutaan paljon ruuhkavuosista ja samaan aikaan kotoilu on kasvattanut merkitystään. Minulle kotoilua on esimerkiksi pitkään rautapadassa haudutettu ruoka, viikonlopun kokoperheen viihdeohjelmat, leppoisat hetket takkatulen äärellä, lauantaisauna ja lasten alituiseen vaihtuvien tanssiesitysten ensi-illat.

Nykyään kuitenkin tuntuu siltä, että kotoilu on trendinä hyvinkin materialistinen ja kaupallinen. Kotoilustakin on tehty suorittamista, sisustuslehtien aukeamat ovat alkaneet siirtyä suoraan koteihin. Mikäli ei ole varaa tai ei halua ostaa designia, voi tuunata. Nyt puhutaan lyhenteestä DIY, tee se itse. Ihailen näitä DIY ihmisiä, itse en siihen kykene, hyvä kun askartelen juhlapyhien kynnyksellä edes lasteni kanssa.

Entä jos normcore käsitteenä laajenisi vaatemuodista ja sisustuksesta  enemmän myös kotoiluun, nimen omaan trendin tavoin, lisäisikö se aivan tavallista, konstailematonta olemista?  Yhteisen ruokapöydän ääreen ei enää ehditä, ehditäänkö edes lauantaisaunaan, keskiviikosta puhumattakaan? Jääkö minun lapsilleni mitään mukavia muistoja lauantai-illoista kotona, perheen kanssa? Omasta lapsuudestani muistuu mieleen kiekurapilli pommacpullossa, isän laittamat saunamakkarat ja television lauantaitanssit. Konstailematonta kotoilua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajatuksia kotoa päin

Minua itseäni inspiroivat kodit, joissa näkyy elämä ja tarina! Tuskinpa kahmisin tulipalon tullessa ensimmäisenä talosta syliini block valaisinta tai keittiön katossa roikkuvaa octoa. Aivan varmasti mukaan lähtisivät ne esineet, joilla on tunnearvoa, ne esineet jotka eivät ehkä aina ole sopineet sisustukseen mutta ovat aina saaneet kodistani paikkansa, vaikkapa sitten varaston hyllyltä. Kuvassa yllä ensiaskelkengät ja tutti, molemmat aarteet kuuluneet allekirjoittaneelle!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime viikonloppuna  vanhin sisareni oli kylästelemässä uudessa kodissani ensimmäistä kertaa. Kiertelimme kotia ja juttelimme esineistä, joilla on tunnearvoa, esineistä joihin meillä molemmilla on historia. Oliko tämä kolikkolipas sinun vaiko minun? Muistatko kotoamme tämän hopeisen Tapio Wirkkalan suunnitteleman tuhlakupin?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eiväthän nämä sävy sävyyn kotini skandinaavisen, pelkistetyn sisustuksen kanssa käy, mutta kultaakin kalliimpia ja aika sööttejäkin ovat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain sisareltani ihanan orkidean. Tässä olkoon minulle sitten yksi uusi kotoilumissio, orkidean hengissä pitäminen. Hoitovinkkejä saa antaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Virkeää viikkoa kaikille ja nautitaan nyt vielä näistä kirkkaista ensilumikeleistä täällä Lapissa ja heitänpä toiveen ilmojen haltijalle myös etelään päin, jotta sielläkin koittaisi valkeus, edes jouluksi!

Elämän maku

Pitkästä aikaa blogin äärellä. Olin syyslomaviikon mittaisella matkalla Helsingissä haistelemassa ja maistelemassa syksyn kauneus- ja terveysjuttuja. Matkalle lähtö oli oma ohjelmanumeronsa, jota edelsi tarkka mielikuvaharjoittelu ja ruokaviikon suunnittelu peeteen kanssa.

IMG_9270

Automatka Rovaniemeltä Helsinkiin meni omia eväslaatikoita tonkien ja sama jatkui suurinpiirtein koko seuraavan viikon. Se oli tällaiselle hedonistille todellinen koettelemus.

IMG_9519

Viikko sujui kaikesta huolimatta mukavissa merkeissä ja näinkö nälkää? Ehei, nautiskelin tuoreita marjoja ja kasvispainoitteisia aterioita täysin rinnoin, ruokavalion sallimissa rajoissa tietenkin.

IMG_0443

Kävin maistelemassa Roballa Mat ruokakaupan ihania herkkuja, suosittelen! Lihansyöjille ehkä turhan riisuttu menu, muuten kokeilunhaluisille tai keventäjille kuin myös kasvispainotteisen ruokavalion ihmisille täysi kymppi. Ilmapiiri oli rento, ruoka kaunista ja palvelu informatiivista ja hymyilevää. Tarttuipa tuolta käteen myös pussillinen savulakritsia, NAM!

IMG_0430

Aamut mussuteltiin puuroa ja narskuteltiin raejuustoa kuten kotonakin, vesipullot kulkivat mukana ja joitakin ruokia korvasin proteiinipatukoilla tai proteiinijuomalla. Ei hassumpaa, näin jälkikäteen tuumattuna.

IMG_0437

Kampin italialaisesta Don Corleonesta löytyi yllätyksekseni kanan ja riisin puputtajalle sopivaa murua rinnan alle. Risottoa kanalla ja sienillä. Ei ollenkaan huono valinta, vaikkakin kasvisten määrä tuossa jäi vähäiseksi ja italialaisen ravintolan tapaanhan kaikki mahdolliset lisukkeet uivat oliiviöljyssä, joten tämä lounas meni muutamalla rucolanlehdellä soitellen.

IMG_0557 (1)

Viikon ravintolaelämys oli ehdottomasti Pastorin taivaallinen perulais-aasialainen menu. Siitä riittää muisteltavaa vielä pitkäksi aikaa. Ruoka oli värikästä, maistuvaa ja makumatka monivivahteinen, tietysti viinillä tvistaten.

IMG_0434

Yllä kuvassa chili-korianteri marinoituja tiikerirapuja. Erittäin raikas ja kerrassaan maistuvaa. Kannattaa kokeilla! Tämä ravintola sopii ainakin alkuillasta myös lapsiperheille. Taikakastike, ketsuppi  ei kuulunut ravintolan varustukseen, eikä lastenlistaa erikseen ole, kannattaa siis lähteä liikkeelle avoimin mielin, henkilökunta oli avuliasta ja lopulta se ketsuppikin järjestyi pöytään. Ymmärsivät yskän.

Viikkoon mahtuivat myös I Love Me messut. Messuilla todellakin hellittiin mieltä, kieltä ja kehoa. Tämä oli minun päiväni ja totta vieköön, otin siitä kaiken ilon irti!

I love Me messuilla silmäni avautuivat super foodeihin päin aivan uudella tapaa. Suosikkini, Puhdistamon osastolla maistelupisteitä oli moneen lähtöön kookosöljystä raakasuklaamaailmaan. Maistuvinta oli raakajäätelö, joka oli messuilla testissä. Uskon tästä tuotteesta tulevan vielä Puhdistamon hittijuttu! Pakurikahvia, pakurirouhetta,  pakurikahvijäätelöä, vihersmoothieita, suussasulavia raakasuklaapatukoita, uutuusmakuja proteiinipatukoista, Foodin maca-jauhetta. Aah, mitä kaikkea ihanaa päivän aikana maistelinkaan ja ostelinkaan. Mitään en kadu! Tämä on messutapahtuma, jonne varmasti tulen palaamaan ensi vuonnakin, toivottavasti hyvien ystävien kera.

IMG_0562 (1)

Bongasinpas messuilta myös lappilaisia vaikuttajia. Nämä Arctic Warriorsin shotit eivät mene päähän, vaan koko kehoon.

IMG_0310

Kävin myös moikkaamassa treenimedia Tikiksen väkeä. Näiden tyyppien ansiosta olen minäkin monta sohvanpohjalle vajoamista ohittanut!

image

Ostoksiakaan ei jäänyt tekemättä, messuilta lähtivät mukaan alla kuvatut kehonholtovälineet  ja super foodit, niitä todellisuudessa hamstrasin kuvaa isomman määrän. Niin…ja se lumoava Lumoan mekko, se vain sujahti kassiin.Messutarjoukset kannatti hyödyntää, olemalla itserakas!

IMG_0564

Syyslomaviikko Helsingissä taittui nopsaan, puistohyppelyjen ja katujentamppauksen merkeissä. Syksyinen stadi ei ole ollenkaan pöllömpi paikka. Se, että mukana oli oma auto, antoi luonnollisesti enemmän vapautta, toisaalta jo pelkkä Punavuoren kortteleissa ja pusitoissa kiertely riittää mainiosti, ovathan siellä ainakin minun mielestäni ne Helsingin keskustan viihtyisimmät kuppilat ja hauskimmat kaupat.

IMG_0563

Tästä reissusta jäi monta mukavaa muistoa. Olen ylpeä itsestäni, joinhan sentään 3 litraa vettä mennen tullen automatkalla Rovaniemi-Helsinki, kävin Ekbergillä VAIN kahvilla ja kävelin Stockan herkussa leipäosaston ohi. Hyvä mie ja kiitos peetee Jatta kun valoit minuun itsekuria ja uskoa!

image

Juuret

Minulla on juuret syvällä Lapinmaassa. Jo lapsuuteni aamut täysi-ikäiseksi asti tuojottelin keittiönikkunasta avautuvaa peltomaisemaa ja vierellä virtaavaa Tornionjokea väsymättä. Vuodenaikojen mukaan rantatörmien leppä-ja koivupuut muuttivat väriään ja muotoaan, jokea pidettiin silmällä.

IMG_8619

Keväällä, isä tapasi laskea heti jäiden lähdettyä veneen ja verkot vesille, yksittäisten jäälauttojen vielä ajelehtiessa etelään päin. Loppukesää kohti vesi laski ja joenpohjan kallionnokat nousivat esille pintaveteen, oli harristuksen aika, veneen keula kääntyi kohti Mattisen-ja Karkeisenkaria eli lähimpiä virtaumia.

Edelleenkin joen värit, rantakasvillisuus ja peltojen tuoksu tuovat mieleeni juuret, sen mistä olen kotoisin.

IMG_8615

Onnekseni nykyinen kotini sijaitsee melkein Ounasjoenrannassa, pellon reunassa. Tätä etua olenkin hyödyntänyt  ja varsinkin syksyllä olen käynyt mahdollisuuksien mukaan rannassa tuijottamassa tuota ihmeellistä, sävystä toiseen muuntuvaa luonnonvaloa.

IMG_8618

Täällä Lapissa Syys-Lokakuun vaihteen aamut ovat aika mukavia. Taivas ja maa vaihtelevat sävyjä kilvan aina sen mukaan, millainen oli yön lämpötila.

IMG_8613

Joinakin aamuina taivas on tulessa, toisinaan se taas on paksun, kylmyyttä uhkuvan hallausvan alla.

image

Kuuraa, utuista ja silti kirkasta. Näkymät voivat olla kuin elokuvasta Frozen -Huurteinenseikkailu! Tällaiset hetket ovat parhaita. Juuri ennen kaamosta, ennen kuin taivaanvalo muuttuu teolliseksi kirkasvalolampuksi.

image

image

Tässä artikkelissa olevat kuvat olen ottanut Rovaniemellä, Ounasjokirannassa aamuvalon aikaan.

image

Kirpsakkaa syyslomaviikkoa kaikille!

Johan on marjat!

Eipä tarvitse montaa kertaa miettiä aihetta tämän päivän poustaukselle kun sormet ovat edelleen täynnä tyrnipensaiden ja karviasmarjapensaiden piikkejä. Viikonvaihde vierähti maalla, Meänperällä satokauden viimeisiä herkkuja sormet kohmeessa poimien. Sisua riitti ja nyt ovat nämäkin  Lapin puhtaassa luonnossa kasvaneet superfoodit pakkasessa.

IMG_9251

Siinä poiminnan aikana tulin rehellisesti todenneeksi useampaan otteeseen, että näiden kahden marjalajikkeen korkea hinta on kyllä hyvin perusteltu. Tyrnien ja karviaisten pensaasta irti saaminen on taitolaji, ilman kikkakolmosia tästäkään projektista ei olisi selvitty. Avainsanaksi sopinee pakasta ja ravista!

Tähän viikonloppuun mahtui myös hetki taidetta, nimittäin kakkoskotini läheisyydessä, Karungissa pitää paikkaansa aivan valloittava pieni taidekauppa nimeltään Paperivalo. Myymälä näyttelyineen on rakennettu vanhaan puutaloon, mikä jo itsessään luo tälle liikkeelle aivan omintakeisen leiman. Tällä kertaa minulle tarttui mukaan kuvassa oleva poronsavia kuvastava teos, joka löysi jo paikkansa työhuoneen ikkunasta. Käykäähän kurkkaamassa sisään, mikäli ajelette Jokivarrentietä etelään tai pohjoiseen.

IMG_9244

Viikonloppuun kuului myös hemmottelua paljukylvyn ja saunan merkeissä. Revontulet loistivat ja näkyipä siellä pohjoisen taivaalla yksi satellittikin lentelevän. Maltan tuskin odottaa talvea ja tunnelmallisten pakkasiltojen paljuhetkiä, arktista terapiaa!

IMG_9253

Kyllä lumi nyt minun puolestani saa jo tulla, luontokin näyttää jo olevan valmis uuteen kauteen!

 

 

 

 

 

Fifty Shades of Muusko

Minulle asioiden esteettisyys on aina merkinnyt paljon. Mikäli maton hapsut eivät ole suorassa, on matto kuitenkin sävy sävyyn sohvan kanssa. Sisustuksessa minulle merkitseviä seikkoja ovat itse tila ja valo. Se, miten ja milloin valo mistäkin reiästä tulee sisään, määrittelee monen esineen paikan. Tätä nykyistä kotiani Muuskoa, olen sisustanut hiljalleen seuraten valon ja varjojen leikkiä. Esimerkiksi aamuaurinko paistaa juurikin tietyssä kulmassa sisään yläkerran porrastasanteelle.

IMG_5335

Vuodenajat tuntuvat vaikuttavan myös suuresti, keskiyönaurinko paistaa mitä kirkkaimmin sisään yläkerran vierashuoneen ikkunasta yli asuinalueen kattojen. Toisinaan aamuisin tapaan istahtaa tuohon yläkerran portaikkoon ihastelemaan vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa maisemaa, joka avautuu kauniisti olohuoneen ikkunasta.

IMG_5334

IMG_5336

IMG_3170

Yllä olevassa kuvassa muistaakseni lämpötila ulkona oli -30 pakkasasteen hujakoilla.

IMG_1007

Muuskon varjoista ehkä ne upeimmat löytyvät olohuoneen katosta päin. Aamuvalossa olohuoneen korkeaan kattoon muodostuvat palkit luovat tilaan aivan oman taiteenlajinsa, varjotaiteen. Yläkerran korkeimmista ikkunoista valo taas tulee mukavasti sisään antaen tilantuntua tasanteelle.

IMG_3043

IMG_5553 (1)

IMG_8543

Nyt on korkea aika nauttia valosta. Kohta täällä Lapissa koittaa pimeä kausi ja nämä ihanat valokulmat häviävät hetkeksi aikaa,  kunnes kevätaurinko nousee törmän takaa lämmittämään olohuoneen maton kutsuvaksi makoilupaikaksi ja lasiterassin päiväkahvikuntoon.

Kuvassa yläpuolella on yksi lempitauluistani, grafiikka suopursuilla, jonka olen saanut vanhemmiltani ylioppilaslahjaksi. Seiniltäni löytyy samaisen taitelijan teoksia pari lisää, aiheenaan Lappi ja luonto. Keittiön valaisin luo hauskan varjon näidenkin ylle.

IMG_8288

Tässä on näkymä makuuhuoneen ja työhuoneen suunnalta. Tuolta valo tulee sisään suoraan sänkyyn, mikäli halajaa luonnollista herätystä, tulee se kesällä 9 aikaan, joten parasta kuitenkin luottaa herätyskelloon jolleivat sitten nahkavekkarit hälytä jo ennen aikojaan.

IMG_8476 (1)

Pirteää loppuviikkoa kaikille, muistakaa nauttia valosta vielä kun sitä riittää!

Mistä se Lapin hulluus kumpuaa?

Kun ilma tuoksuu tuoreelle, tietää olevansa tunturissa. Niin se on! Viime vuosina on ollut useampaan otteeseen esillä Lapin ilmanpuhtaus, me onnenpekat saamme hengittää tutkitusti Euroopan puhtainta ilmaa, tarkoittaako tämä siis sitä, että me syntyperältään lappilaiset ihmiset olemme tavallaan luomuihmisiä, luomuyksilöitä? Nämä Ylläksellä parina viikonloppuna otetut kuvat puhukoon puolestaan. Kaunista oli, hiljaista oli ja vesi maistui makealle ja sielu lepäsi maisemissa. Teki mieli pureskella jäkälää. IMG_8280

IMG_6772

IMG_8315IMG_8334IMG_8322IMG_8330IMG_8329IMG_8323 (1)IMG_8333IMG_6847IMG_6750

IMG_6683IMG_6732

IMG_8187IMG_7956

Tahdonvoimaa!

Minulla on ollut tahdonvoima jo jonkin aikaa hukkateillä. Ajatuksia paremmasta elämänlaadusta on leijaillut aika ajoin mielessä, mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, paitsi navan korkeus on noussut selkärangasta ylös päin ja ulos päin.

IMG_7972

Kevät meni toipuessa kaularankaleikkauksesta, joten eipä se urheileminenkaan miltään maistunut tai jokin sisäinen ”höröstelijä” hoki ei kannata edes yrittää, sillä tulet loukkaamaan vain itsesi uudestaan ja niskaan tulee uusi pullistuma. Tällä meiningillä on nyt menty jo useita kuukausia kunnes jossain elokuun puolivälissä hyvä ystäväni konkreettisesti haki minut kotoani ulkotreeneihin mukaan, siunattu on hän, kenellä tällaisia ystäviä on! Siitä kerrasta lähtien olen aloittanut kotona kehonpainoharjoittelun samaisen ystäväväni tuella ja viime lauantaina alkoi ensimmäinen setti personal trainer Jatan ohjauksessa, tiukkaa liikunta- ja ruokavaliota noudattaen.

Kuntosali kotosalla näyttää tältä
Kuntosali kotosalla näyttää tältä

Kohta tulee viikko täyteen siitä kun heitin hyvästit leivälle, makeisille, maustekastikkeille, leivonnaisille ja muille hyville. Näiden päivien aikana ajatukset ovat risteilleet todellakin jo edellisessä poustauksessani mainitun navan ympärillä. Toivon ja tiedänkin, että tämä tulee vielä muuttumaan ja muutaman viikon kuluttua pystyn jo keskittymään muuhunkin kuin ruoka- ja liikuntaohjelman ajattelemiseen.

Välipala marjoista, hedelmistä ja rahkasta
Välipala marjoista, hedelmistä ja rahkasta

Se tässä systeemissä on hyvä, että nälkää ei ainakaan tarvitse nähdä eikä nälkäänsä syödä. Yllä kuvattuna tyypillinen välipalakuorma, joka sisältää rahkaa, banaania ja marjoja, nam! On se kumma, että perusasiat kuten välipala tahtoo unohtua normaalisti ihmisillä ruokaympyrästä kokonaan pois kun kasvetaan ulos peruskoulusta. Lapsille kyllä toitotetaan välipalojen merkitystä ja tärkeyttä ja koko ruokaympyrää, miten meidät aikuiset saataisiin pitämään sama pallo hallussa koko elämänkaaren ajan? Usein syynä on kiire, ei ole aikaa syödä välipaloja, noh se vaatii vain ennakointia ja sitä, että miettii seuraavan viikon syömisiä edes hieman pidemmälle kuin maanantai iltapäivään asti. Kieltämättä tämä on nyt helppoa kun olen päivät kotona mutta mikäli tilanne muuttuisi, olen jo sitäkin mielikuvissa harjoitellut. Tässä on kyse elämäntapojen muuttamisesta, ei vain kolmen kuukauden vyön kiristämisestä.

TRX valjaat
TRX valjaat

Liikuntaohjelmaani kuuluu onneksi muutakin kuin valjaiden sun muiden härpäkkeiden kanssa touhuamista, nimittäin lenkkeily tuo mukavaa vastapainoa ja nyt jos koska on sää upeimillaan kun ulkona on leuto keli ja sula maa. Kotikaupungissani Rovaniemellä on monipuoliset mahollisuudet luonnossa liikkumiseen, näin syksyllä voi tekosyyksi tulla vastaan ainoastaan sade, mikä ei karaistunutta liikkujaa pysäytä. Eilen meillä oli viikottainen porukkatreeni Ounasvaaran laskettelurinteillä. Kipusimme ja kapusimme rinnettä ylös ja alas eri tyyleillä mm. selkä edellä alhaalta ylös päin, eikä sade meitä haitannut. Se on vain tahdonvoimasta kiinni, niin se on!

Lappia lautasilla

Pitkästä aikaa täällä. Olen puuhastellut viimepäivät melko tiiviisti omaa napaani tuijotellen. Napa on ja pysyy, tavoitteena on kuitenkin tuoda se enemmän liki selkärankaa, joka on ollut kadoksissa ei fyysisesti, vaan psyykkisesti. Viime perjantaina vielä napa veti ihania, kauniita suussasulavia a la carte annoksia Sky Ounasvaaralla kera erityisen hyvänlaatuisten viinien. Tämän ylenpalttisen ruoalla pröystäilyn syy oli jo aiemmin keväällä saamani lahjakortti, viiden ruokalajin menu juomineen. Lunastin lahjani nyt, sillä tulevaisuudessa en osaa edes kuvitella seuraavaa mahdollisuutta kuvien kaltaiseen syöminkiin. Kuvissa osa kokemaani ruokaelämystä Lapland Hotels Sky Ounasvaaralla. Suosittelen!

Inarijärven rautua, kurkkua ja kukkakaalta. Hera-kastike, krassiöljy ja viini tälle oli Moselland Riesling trocken, Saksa.
Inarijärven rautua, kurkkua ja kukkakaalta. Hera-kastike, krassiöljy ja viini tälle oli Moselland Riesling trocken, Saksa.
Hiillostettua porotartaria, poronkieltä, nokkosmajoneesi, kyssäkaali. Viiniksi Brancott Estate, South Island Pinot Noir, Uusi-Seelanti
Hiillostettua porotartaria, poronkieltä, nokkosmajoneesi, kyssäkaali, päällä raastettua luomukananmunan keltuaista. Viiniksi Brancott Estate, South Island Pinot Noir, Uusi-Seelanti
Miekojärven paistettua kuhaa, kukkakaali pyre, varhaisperunaa, ruskeavoikastike ja viini Dourthe n.1 blanc, Bordeaux, Sauvignon Blanc, Ranska
Miekojärven paistettua kuhaa, kukkakaali pyre, varhaisperunaa, ruskeavoikastike ja viini Dourthe n.1 blanc, Bordeaux, Sauvignon Blanc, Ranska
 Tommisen häränfile+48 tuntia kypsennetty häränrinta, sipulipyre, Anneli Tahvosen kasvikset, piparjuurikastike ja viininä Campo Viejo, Gran reserva, Rioja, Temparnillo 40%, Graziano 30%, Mazuelo 30%, Espanja
Tammisen häränfile+48 tuntia kypsennetty häränrinta, sipulipyre, Anneli Tahvosen kasvikset, piparjuurikastike ja viininä Campo Viejo, Gran reserva, Rioja, Temparnillo 40%, Graziano 30%, Mazuelo 30%, Espanja
Porkkanakakkua, tyrnipyre, tyrni-valkosuklaa-ganache, tyrni-porkkana sorbettia ja mascarpone-kreme. Viini Château Romieu, Bordeaux, Semollon, Sauvignon Blanc, Muscadelle, Ranska
Porkkanakakkua, tyrnipyre, tyrni-valkosuklaa-ganache, tyrni-porkkana sorbettia ja mascarpone-kreme. Viini Château Romieu, Bordeaux, Semollon, Sauvignon Blanc, Muscadelle, Ranska

IMG_7941

Maisteluhommissa
Maisteluhommissa

Elämysretki Lapissa voi olla myös tällainen aitojen makujen sinfonia!

Puurohommia ja kumien pyörittelyä!

No niin. Eilen oli jälleen porukkatreenin aika ja tällä kertaa peuhasimme Ollerovaarassa renkaiden ja kivien kanssa. Treenin lämmittelyksi keräilimme vähän pieniä kiviä ja sitten hieman isompia kiviä, joita nosteltiin ja heiteltiin. Tästä kertoessani tulee mieleen hyvä opetus. Mikäli sinulle joskus sanotaan, että kerää viisi kaksin käsin kannettavaa kiveä, ei välttämättä kannata kammeta maasta sitä aivan isointa järkälettä ennen kuin tiedät, mitä seuraavaksi tuleman pitää. No, kipu on hyvästä ja mikä se on semmoinen treeni, joka ei missään tunnu. Tämä oli kyllä ehdottomasti rankin kokemani lämmittely. Olen kaikesta hikoilusta huolimatta siitä kiitollinen. Lämmittelyn jälkeen alkoi itse treeni, joka piti sisällään renkaiden kääntelyä, dippejä, punerruksia, hyppyjä, lankkua ja pientä hölkkää. Nyt on mukava vielä kuntoilla ulkosalla kun kelit täällä Lapissakin ovat leudot, ilma raikas ja jalkojen alla on pitoa. Rengas on halpa ja tehokas laite, vaikka omalle pihamaalle, suosittelen!

Tire flip, hikieä ja likaisia käsiä!
Tire flip, hikieä ja likaisia käsiä!

Kesän överiaamiaisten jälkeen olen vetänyt alas ruoan tasoa määrällisesti, mutta sisällöltään ravitsevammaksi kuin myös mielestäni herkullisemman näköiseksi. Nythän eletään metsän- ja puutarhanantimien kulta-aikaa, josta olen kyllä kieltämättä ottanut kaiken ilon irti, se jo edellisestä postauksestani varmasti tuli ilmi. Minulle puuro on aina ollut pakkopuuroa, nyt kuitenkin olen löytänyt puuroni, nimittäin Fazer kolmen kuidun Alku. Tämä puuro ei ole liisteriä nähnytkään, tämä tuntuu suussa ja tekee olosta täyteläisen. Olen popsinut tätä ihanuuttaa niin marjojen kuin mehukeiton ja raejuusutonkin kera ja aina vain maistuu.

IMG_7585

Tänään täällä Napapiirillä oli sen verran pilvinen aamu,että valot piti laittaa päälle ja raapaisinpa muutamaan kynttiläänkin tulen. Minulle sisustusjutut ovat ossittain trendijuttujua ja osittain esineet ovat vain kulkeutuneet käsiini joko lapsuudenkodistani tai matkojen varsilta. Tänään aamulla sytytin kynttilät yhteen ”muistoalttareistani”. Kun tavaralla on tarina, tekee se siitä designiakin arvokkaamman aarteen.

IMG_7598

Valoista puhuttaessa…näitä tulee ja menee. Nyt suosikki rimpsu on tämä kesällä Tukholman Granitista mukaan tarttunut lamppuketju. Haaveissa on ulkosarja samaan tyyliin rouhampana versiona kuitenkin. Näitä löytyy myös Helsingistä Bulevardin ja Forumin liikkeistä. Hinta oli muistaakseni 50€ tietämillä ja pituutta tällä on noin 4metriä.

IMG_7597 (1)

Tänään riipaisin tuleen myös nämä raikkaat lomareissun tuliaispurkit, niissä tuoksuu kesä ja loma!

IMG_7588

Energistä loppuviikkoa ja muistakaahan polttaa kynttilöitä, mutta ei molemmista päistä!