Kevät kotona Lapissa

Viime kerrasta Home in Lapland blogin äärellä on kulunut jo sen verran aikaa, että tänne Lappiin on tullut tällä välin jo kevättalvi. Mitäpä sitten kuuluukaan Lappilaisten ihmisten elämään? Kuivalihat ovat roikkumassa ja joulukinkun rippeistä tehdyt hernerokat on pistetty tuulensuojaan eli syöty pois. Tähän aikaan vuodesta lappilaiset kaivavat varastoistaan sukset porstuan päätyyn ja pilkille mennään tuli kalaa tai ei. Lumia pudotellaan katoilta ja lakanapyykit viedään ulos kuivumaan aurinkotuuleen, valkoista hankea vasten. Omaan lapsuuteeni liittyy juurikin tuo lakanoiden valkaisu kevättalven hankien aikaan, nykyään ehkä tämä taitaa olla jo katoavaa perinnettä kuin myös mattojen lumipesu, mutta suosittelen kokeilemaan, se toimii. Edelliseen juttuuni viitaten, pääsin viimeinkin syömään äidin keittämää madekeittoa. Keitto vei kielen mennessään, enkä yhtään liioittele jos mielestäni Tornionjoen made maistuu ehdottomasti parhaalta. Johtuukohan juurista vaiko siitä, että kaikki kotona syöty on yksinkertaisesti vain niin hyvää?

 

Koskella kopio
Tornionjoki, Matkakoski

Aiemmin talvella kirjoittelin ajatuksia pakkasesta ja helposti voin edelleen kirjoittaa samasta aiheesta, eri sävyyn kylläkin. Mikään ei voita kevättalven aamuja Lapissa, ainakaan minun mielestäni. Se tunne kun astut ulos talosta, tepastelet hangelle ja se kantaa. Se tunne kun ilma tuoksuu taivaallisemmalta kuin puhtaat valkeat lakanat ja taivas on aurinko-utua täynnä. Se on Lapin kevät! Pakkasen rooli tässä Lapin kevään hekumoinnissa on suuri, sillä juurikin rapsakoiden yöpakkasten ansiosta voimme liihotella pitkin kestohankia aamutuimaan ja hankikelien aikana kaikki on muutenkin jotenkin helpompaa kun suksi luistaa.  Kotona, Muuskossa kevät ei varsinaisesti vielä näy missään, paitsi lasiterassilla, jonne aurinko paistaa keskipäivän aikaan jo sen verran lämpimästi, että siellä tarkenee jo mainiosti  olla, vaikkapa eväsretkellä.

 

Tyttö kopio
Retki terassille

Hyvä olo

Kuntoilun suhteen hommat etenevät hitaasti ja varmasti kohti parempaa, terveempää elämää. Viikottaiset treenit olen tehnyt pääosin kotosalla ja viikossa on aina yksi ulkotreeni personal trainerin kanssa. Juuri nyt paras aika nautti talvilajeista, aurinko paistaa, ei ole liian kylmä eikä liian kuuma ja aktiviteetteihin pääsee heti, vaikka tuosta talon nurkalta käsiksi. Niin, talomme nurkalta on tosiaan kivenheitto Ounasjoen rantaan ja jäällä kulkevalle hiihtoladulle, ihanaa arjen luksusta ja hyvä olo hetkessä!

Yrtit kopio
Vihreää ja hyvää

Ruoka- ja terveysjutuista vielä sen verran, että viime viikolla tätä jumissa ollutta kroppaa on herätelty parempaan kiertoon hiilarittomilla päivillä ja oli siinä yksi proteeiinitonkin heti perään. Hyvin on mennyt ja kanssa ihmisetkin ovat vielä elossa, huh! Nyt ruokavaliosta on puolitettu proteiinit ja hiilihydraattien määrääkin on laskettu radikaalisti. Tähän perään voinen todeta, että pitkästä aikaa olen tuntenut tervettä nälkää ja jotenkin jaksamisen taso on noussut huimasti. Toki vireystilasta osa kunnia kuuluu kaamoksen alta esiin kohonneelle auringolle, mutta olen myös varma, että ruokavalion muutoksilla on merkittävä rooli tässä virtapiikissä.

 

näkkäri2
Välipala

Tällä viikolla aurinko on hellinyt meitä lappilaisia aivan ylenpalttisesti. Minulle tämä valo- ja terassin lämpeneminen merkitsevät kahta asiaa, kotikuntosali siirtyy pian ulos tai ainakin tuonne lasiterassille nyt alkuunsa ja tästä ees päin voin taas nautiskella aamukahvit ja munakkaat auringonvalossa kylpien, ihanaa!

 

Sarvimuna kopio
Asetelma pääsiäiseksi


Koti

Muuskossa sisustus on pysynyt aika lailla ennallaan läpi talven, lukuun ottamatta makuuhuoneen uutta valaisinta, joka valikoitui lopulta  Artekin mehiläispesäksi. Ajattelin valaisimeksi ihan ensimmäiseksi Tom Dixonin Copper shade valaisinta, joka kuitenkin osoittautui aivan liian suureksi tilan korkeuteen nähden. Makuuhuoneen ilmettä freesattiin vielä Finlaysonin uudella laine-päiväpeitteellä, joka toi tilaan valkoisella raikkaudellaan mukavan tuulahduksen kevättä.

Artek kopio
Artek, mehiläispesä

Kodin tekstiilien suhteen olen muilta osin päättänyt tänä keväänä pysyä mahdollisimman johdonmukaisena, enkä ostele turhia tyynyjä nurkkiin.

 

Asetelma2 kopio
Lakrids by Johan Bulow

Minulle pääsiäinen on aina merkinnyt ennen kaikkea aikaa perheen kanssa, sään salliessa aimo annoksen ulkoilua ja hyvää, kotona tehtyä ruokaa. Tähän pääsiäiseen kuuluu ehdottomasti yllämainitut asiat ja lisäksi pulahdus paljuun, toivottavasti pitkästä aikaa aurinkolasit silmillä. Nyt pääsiäismunia maalaamaan ja ulos!

 

kimppu kopio
Kevät kotona

Makoisaa ja mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille. Tässä kimpussa on muuten lempikukkiani, freesioita, teemaan sopien tipun keltaisina.

Treeniä ja helmikuun hupeja

Kuntoilua ulkona ja sisällä

Viimeinkin istahdin tähän koneen äärelle kirjoittelemaan kuulumisia kuntoprojektini suunnalta. Syksyltä asti rinnallani on tiiviisti kulkenut oma personal trainer. Vuoden lopulla ajattelin selviäväni tästä keväästä jo omin siivin ja jätinkin jo puolittaiset hyvästit silloiselle personal trainerilleni. Tammikuun puolivälissä kuitenkin palasin ruotuun, jatkaen treenaamista uuden piiskurin kera. Ensimmäinen peeteeni oli todella tiukka ja hyvä, hänestä jäi ainoastaan hyviä muistoja ja oppeja koriin, kiitos Jatta!

 

_DSC2733

 

Uusi tsempparini, personal trainer  Isa Mursu on ottanut minut haarukkaansa hyvin ja ote on tiukka kuten kuvioon kuuluu. Tapaamme viikoittain ja treenaan minulle laaditun ohjelman mukaan kolme kertaa viikossa, pääosin kotona. Toiveenani oli ulko- ja sisätreeniä. Treeniohjelmani painottuu edelleen oman kehonpainolla tehtävään treeniin. Tällä hetkellä apuvälineinäni on boxi, steppilauta, kahvakuula ja tanko(20kg) sekä tuleviasuudessa loppuverkkana kuntopyörä. Treeneistä pari on nopeaa ja säpäkkää, kolmas pidempi, mutta säpäkkä sekin. Ulkona treenit menevät yleisliikkeen, punnerrusten, kyykkyjen ja vatsarutistusten tahtiin sekä tietysti joka väliin vedetään kunnon spurtti ylös-alas tällä hetkellä upottavassa, lumisessa rinteessä.

 

IMG_6900Ulkona treenaaminen on tehokasta ja kivaa, suosittelen kokeilemaan!

 

Ruoka 

Treenien rinnalla tärkeää on myös syöminen ja minähän tyttö syön. Ruokaa menee luukusta sisään nyt viisi kertaa päivässä ja koostumus on mielestäni hyvin monipuolinen sisältäen perussettiä eli vihanneksia, lihaa/kalaa, riisiä, perunaa, pastaa tai bataattia ja muilla ruokailuilla puuroa, mysliä, rahkaa, munia, näkkäriä, mehukeittoa, raejuustoa ja marjoja.  Muutamia herkkuhetkiäkin on tullut vastaan erinäisten reissujen ja juhlien myötä. Rytmi on kaikesta huolimatta pidetty yllä ja näiden edellä mainittujen herkkuhetkien jälkeen on sopivasti ollut heti perään personal trainerin tapaaminen, joten tsemppi ei ole laskenut kertaakaan. Kaikista tärkeintä kaikessa tässä on kuitenkin ystävien ja perheen tuki, sillä ilman läheisten tukea ei elämäntaparemonttia läpikäyvällä ihmisellä ole helppo elää.

Tämä on kova koulu ja vaatii toisinaan paljon myös läheisiltä. Kiitos ymmärryksestä! Treenikuulumisia taas lisää keväämmällä ja HomeInLapland Instagram-tilille laittelen toisinaan kuvia myös tähän aiheeseen liittyen.

 

_DSC3303

 

Jokkmokk

Pari viikkoa sitten sain mahdollisuuden viettää viikonloppua Ruotsin Lapissa. Kohteena oli Jokkmokk ja kuuluisat talvimarkkinat. Vuosittain  markkinoille vaeltaa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Paikka on etäinen ja ajomatkaa pelkästään valtakunnan rajalta tulee talvikelillä noin 5 tuntia, joten mennessä yövyimme Luleåssa ja tullessa Bodenissa. Minulle valokuvauksen harrastajana markkinat olivat mehukas kuvaamisen kohde, tavoitteenani oli kuvata markkinoiden käsityöantia ja mahdollisesti kauniita saamelaisten kansallisasuja. Tässä muutama kuva kuvasaaliistani. Lumipyryn ja väentungoksen keskeltä bongasin jotain kaunista.

 
_DSC3326.JPG

 

Perinteisiä tinarannekoruja, jotka tehdään poronnahasta, tinalangasta ja toisinaan koirsteeksi pujotetaan myös hopeahelmiä. Rannekorun nappi hiotaan poronluusta. Nämä korut ovat tyypillisiä juuri Ruotsin Lapissa. Arvatkaa, lähtikö yksi mukaan myös tänne Rovaniemelle?

 
_DSC3344

Kauniita nahkatöppösiä.

 
_DSC3391

Villatuotteita, liinoja ja kauniita huiveja. Poronnahasta ja tinalangasta valmistettuja upeita käsilaukkuja ja pussukoita, unohtamatta näitä kauniita saamelaisten kansallispukuja. Tämä oli oikea saamelaisen käsityön taivas!

 
_DSC3369

 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja tervetuloa Lappiin, täällä on paljon lunta ja ihana valo!

 

_DSC3273

 

Elämää Lapissa

Home in Lapland toivottaa hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille lukijoilleen! Tämän kertainen juttu käsittelee keskitalven aikaa Lapissa, talviruokaa ja luontoa.

Tammikuu alkaa kohta olemaan puolessa välissä, elämme siis keskitalven aikaa. Viimeiset joulunrippeet on pistetty piiloon ja kinkut keitetty hernesopaksi pakkaseen. Tammikuussa Lapin arktinen luonto nukkuu syvintä untaan kauniin, valkoisen lumivaipan alla, mutta entä me lappilaiset ihmiset?

Niin. Joku vetäytyy nautiskelemaan kotipesäänsä, toinen tarpoo hangessa, oli sitten tyven tai pyry. Tähän aikaan vuodesta on kieltämättä mukava vaikka vain pidellä pakkasia eli olla sisällä ja keitellä lämpimiä pataruokia, mieluiten tietenkin takkatulen loisteessa. Pakkanen paukkuu nurkissa ja taivas hohtaa kaunista purppuraa. Ilmassa on vaaleanpunaisesta siniseen muuntuvaa utua, sininen hetki alkaa väistyä valolta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän aikaan vuodesta lappilaiset vuolevat poronlihaa pataan, lämmittelevät leivinuuneja ja polttavat puuta kaikissa mahdollisissa tulipesissä, mitä nyt sisältä ja pihalta löytyy. Erilaiset kerhot ja kutomo/harrastepiirit aloittavat kevätkauden, mattoväävit paukkuvat, sukanvartta syntyy ja lastut lentävät. Kouluun mennään mahdollisuuksien mukaan potkurilla ja sukset kaivetaan viimeistään tässä kuussa ainakin esille varastoista. Mielestäni tammikuuhun sopii parhaiten kaksi asiaa, nimittäin lämpö ja ruoka. Lapsuudenkodissani on iso leivinuuni ja juuri tammikuun pakkasiin liittyy eräitä makoisia ruokamuistoja lapsuusajoilta. Leivinuunia lämmitettiin talvisin nimen omaan pakkaspäivinä, sillä uuni antoi valtavasti lisälämpöä hirrestä rakennetun peräpohjalaispytingin pirttiin. Uunin jälkilämmöissä oli kätevä valmistaa ruokia vielä jopa kolmantena päivänä lämmityksen jälkeen ja niin tehtiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paras ruoka, mitä minä tiesin uunissa valmistettavan oli äidin leipoma ohrarieska ja oman kanalan kokonaisina, rapeaksi paistetut kanat.  Koulupäivän päätyttyä, kotiin tullessa rieskan tuoksun saattoi tuntea jo pihamaalle asti. Mikään ei voita vasta uunista vedettyä ohrarieskaa, voita päälle ja lasi kylmää maitoa. Illalla sitten maisteltiin jälkilämmöissä paistettua kanaa, josta tapasin varastaa itselleni aina ne tietyt pienet selkäpalat siipien tyvistä, nam. Talvisiin ruokamuistoihin liittyy myös ehdottomasti madekeitto. Mikään ei voita tuoreesta, vasta avannosta nostetusta mateesta valmistettua kalakeittoa. Made on mielipiteitä jakava kala, näyttää pelottavalta mutta maku ja varsinkin kalasta valmistettu liemi on taivaallisen hyvä. Aivan mainiota talviruokaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakkasta me lappilaiset emme pelkää ja elämä jatkuu entiseen malliin oli sitten kylmä tai ei. Kaapeista kaivetaan vain ehkä yksi kerros enemmän ylle kun lähdetään ulos ja ovi suljetaan lähtiessä nopeammin, ettei lämpö karkaa. Minulla tähän pakkaskauteen kuuluu vakiona automatkoille lähdettäessä nk. hätäensiapupussi, joka pitää sisällään vettä ja extravaatteet eli toppaa ja villaa. Tämä hätäensiapupussi lähtee mukaan siis pidemmille ajomatkoille ihan vain siltä varalta, että auto sattuisi jäätymään tai rikkoutumaan välillä, Lapissa sadankaan kilometrin välimatkat eivät aina pidä sisällään lämpimiä pysähdyspaikkoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tammikuussa päivät täällä Lapissa ovat vielä lyhyitä. Mikäli valoon tahtoo,on aika otettava kello 9.30-14.00 välillä, muutoin olet jo myöhässä. Pimeää siis on ja keskimäärin tavallista kylmempää. Keskitalven aikaan nämä valoisat aurinkohetket ovat kuitenkin täyttä timanttia. Yllä olevassa kuvassa on aivan tavallinen, sunnuntain ulkoiluhetki pikkupakkasessa Ounasvaaran laella. Kuva on otettu juuri ennen auringonlaskua kun auringon viimeiset säteet kultaavat puiden latvuksia ja valo tekee kimalletta puuterilumen pintaan.  Auringon säteet puskevat läpi tykkylumisten oksien, lumi tuoksuu raikkaalle ja kenkien alla narskuu.

Tällaisissa maisemissa sielu lepää ja tuntee olevansa oikeassa paikassa, minun kotini on Lapissa ja elämä , se on kaunista!

Mikäli sinulla on ympäristössäsi lunta ja mahdollisuus, ota kuppi kuumaa juomaa ja käy ulkona fiilistelemässä talvea. Kesällä ihmiset menevät terassille kun paistaa, mikä estää tekemästä niin myös talvella?

Maistelin pari päivää sitten tätä joululahjaksi saamaani Rovaniemen kahvipaahtimon talvikahvia testiksi -24 asteen pakkasessa. Ulkona kaikki maistuu paremmalta ja esimerkiksi kahvin tuoksu oli huumaava. Kiitos Hanna!

Vinkkinä kaikille joulun jälkeisistä herkkuaddiktioista vieroituksessa oleville, kokeilkaapa vaikka erilaisia siemeniä ruoan sekaan tai muuten vain pureskeltaviksi. Terveellistä ja ravitsevaa herkkua, ei ihme että linnut käyvät laudalla!

Mukavaa ja leppoisaa keskitalven aikaa kaikille.

 

Lapin voimaa!

Talviterveiset täältä Rovaniemeltä, Lapista. Joulu tulla jolkottaa ja varsinkin täällä Napapiirillä se näkyy ja tuntuu. Aamu kodissani Muuskossa alkoi tärkeää visiittiä suunnitellen, nimittäin Joulupukille pitäisi kiiruusti lähteä viemään lahjatoivelista. Jokavuotinen visiitti Joulupukin Pajakylässä ja käden paiskaaminen itse Joulupukin kanssa on muodostunut perheelleni mukavaksi traditioksi. Minulle tämä traditio yleensä tarkoittaa myös mahdollisuutta kipaista Pajakylän pikkuliikkeet läpi ja nauttia ulkona temmeltävien ulkomaalaisten matkailijoiden iloa tihkuvista ilmeistä ja temmellyksestä  jouluisen pihamaan lumipenkoissa. Todistettavasti joulumieli voi löytyä myös toisen ihmisen silmistä ja tarttua sinuun!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Shotteja ja sinisiä hetkiä

Viime kerralla tänne kirjoittaessani lupasin kertoa aivan erityisistä shoteista. Lapin arktisesta luonnosta kumpuaa aivan erityistä voimaa, onhan meillä täällä tutkitusti Euroopan puhtain ilma. Rovaniemeläinen yritys, nimeltään Arctic Warriors on mainio esimerkki tämän voimavaran hyödyntämisestä, Lapin yrtit ovat nousseet aivan uudelle tasolle. Törmäsin näihin Lapin omiin voimashotteihin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten ja nyt uudemmalti hyvinkin kaukana Lapista, nimittäin I Love Me messuilla, Helsingissä.

Arctic Warriors on tiivistänyt pieneen määrään paljon hyvää. Tuotteiden pääraaka-aineita ovat ruusunjuuri, väinönputki, pohjoinen maariantuoksuheinä sekä pohjannokkonen. Mielestäni jo pelkät raaka-aineiden nimet kertovan näiden shottien tekevän pelkkää hyvää keholle ja ololle. Jokaisella voimashotilla, soturilla on oma nimensä. Taistelija auttaa stressiin, uniongelmiin ja antaa lisävoimaa treeneihin. Puolustaja taas lisää vastustuskykyä, tätä on hyvä olla jemmassa kun lentsu puskee päälle. Kolmas soturi on makea Energia, joka nimensä mukaan antaa lisää vauhtia ja virkistää nuutunutta kehoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Shotit on pakattu käteviin, hauskasti kuvitettuihin annospaukkauksiin. Liekkö kivojen kuvien ansiota, myös lapseni ovat näitä maistelleet ja heidän suosikikseen nousi makea hunajashotti. Tuotteen voi näppärästi imaista suoraan pakkauksesta suuhun, kuten tyttäreni tekevät.Olen kokeillut näitä myös jogurtin ja rahkan sekaan. Minun suosikkini näistä kolmesta soturista on ehdottomasti Taistelija. Suosittelen kokeilemaan!

IMG_2176

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja itsenäisyyspäivän aikaa kaikille. Täällä Lapissa eletään sinisen hetken aikaa, nyt on hyvä ottaa kaikki Puolustajat käyttöön, glögiä tietenkään unohtamatta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Jääkukkia ja hikipisaroita

Viimeinkin meillä on täällä Lapissa kunnon paukkupakkaset. Kotonani Muuskossa lasiterassin seinämiin on muodostunut kauniita kuurankukkia.

PB228330.JPG

Tämä aika vuodesta on siitä jännittävää täällä Lapissa, että yhtenä hetkenä aurinko saattaa tehdä yllätyshyökkäyksen värjäten taivaanrannan keltaisen ja vaaleanpunaisen eri sävyillä ja hetkeä myöhemmin koko maailma muuttuu utuisen siniseksi. Nämä auringon yllättävät näyttäytymiset ovat tavallaan hyvästejä juuri hetkeä ennen kaamosta. Sininen hetki, sitä me elämme täällä Lapissa juuri nyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

TREENIKUULUMISIA

Tänään täällä Rovaniemellä pakkasta on ollut pitkin päivää suurin piirtein -15 astetta ja minulla oli iltapäivällä ulkona tehtävä kehonpainotreeni personal trainerin ohjauksessa. Odotinkin oikein innolla treeniä, sillä viime viikolla mielialat heilahtelivat puolelta toiselle ja nyt viikko polkaistaankin käyntiin eri mielellä. Pikkupakkanenkaan ei treeniä haitannut, hiki lensi.

IMG_1938

Viime viikolla tapahtui ojaan ajo ja nyt puhutaan ruoasta ja itsekurista, ei autoista. Päädyin nimittäin monen asian loputtelemana syömään paikalliseen kiinalaiseen ravintolaan. Nälkä oli kauhea ja päätin syödä muun porukan mukana ravintola-annoksen kaikkine hyvineen. Olin todellakin tietoinen siitä, että väärinhän se oli! Ruokailun jälkeen olo ei ollut kovinkaan hääppöinen, eikä syyksi voinut nimetä ruokamyrkytystäkään, se oli itseensä pettyneen ihmisen huonoa oloa se. Seuraavana päivänä kerroin personal trainerille karun totuuden.

Lipsumisen johdosta minulle tuli tehtäväksi ylimääräinen 60 minuutin hölkkä-kävelylenkki, jonka tein aamunaerobisen ja kehonpainotreenin päälle. Noh, sisulla siitä selvittiin ja paluu pientareelta radalle tapahtui sukkelasti. Ystävän kanssa hölkkälenkki perjantai-iltana ei tuntunut ollenkaan hullummalta. Päälle vielä sauna ja  hyvät jutut!

PB208094.JPG

Treeniohjelma on nyt muuttunut sillä tapaa, että aerobista liikuntaa on lisätty, unohtamatta kahvakuulaa ja kehonpainoharjoituksia. Uutena juttuna olen ulkoistanut itseni ryhmäliikuntaan ja lajiksi on valikoitunut LesMills Sh´Bam. Tämä on laji, joka vaatii hyvää koordinaatiokykyä ja rytmikorvaa. Ensimmäisellä tunnilla hiki tuli pelkästä keskittymisestä asiaan. Tuntikuvauksessa hehkuteltiin mukavaa ja rentoa tanssimista, jopa revittelyä. Noh, tämä onnistuu toki sitten kun perusaskeleet ovat lapasessa, sitten voitaneen jo revitellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän kohtaa ajattelin tehdä pienen haastattelun itselleni, sillä näihin kysymyksiin olen saanut toisinaan vastata ystävilleni ja tuttavilleni.

Miltäkö minusta tuntuu?  Tuntemukset ovat vaihdelleet. Treenien ja hölkän lisäännyttyä on kropassa alkanut tuntumaan erilaisia kiputiloja. Näistä kivuista osa johtunee  kipuilevista jännekalvoista, niinpä kehonhuoltoon onkin varattu treeniohjelmasta aina sunnuntait. Tässä kohtaa täytyy tunnustaa, että olen surkea kehoni huoltaja ja sen kyllä huomaa, auts!

Entäpä sitten joulu? Joulun lähestyessä koetellaan tämän naisen itsekuria taatusti oikein kunnolla, joten oljenkortena siintää jo mielessä mahdollinen herkkupäivä, jota tähän mennessä näiden viikkojen aikana ei ole ollut ollenkaan. Joulua olen fiilistellyt toisinaan sipaisemalla riisikakun pintaan kerroksen sinappia.

Miksi teen tämän näin tiukalla linjalla? Tavoitteena on saada painoa pois, joten näillä mennään ja herkkua tulee kun painoa lähtee toivottu määrä. Niin simppeliä tämä on, ei muuta kuin suorittamaan! Elämäntapamuutos on tietysti tärkeintä ja jotta pääsisin tavoittelemaani elämäntapaan, vaatii se tämän ihmiselämässä lyhyeksi mitattavan hedonismin kieltävän rutistuksen.

PB178030.JPG

Aamiainenkin maistuu muuten aivan eriltä reippaan lenkin jälkeen, suosittelen!

PB228342.JPG

Frozen treenilandia kiittää ja kuittaa. Seuraavassa jutussa käsitelläänkin Lapin puhtaasta luonnosta saatavia voimashotteja!

 

Kumiseva Hanki -miltä se kuulostaa?

Sain kutsun aivan erityisen musiikkifantasian ennakkonäytökseen, Rovaniemen teatteriin. Kyseessä oli jo kauan odotettu Pirkko Arstilan käsikirjoittama, Kumiseva Hanki.  Esitys kertoo hyvän ja pahan tarinaa Lapista, satua ahneesta lentonoidasta, staaloista, ja maahisista.

image

Minua noidat ovat aina kiinnostaneet, jo lapsena mieluisimmat kirjat olivat nimeltään Noita Röppänä ja Konkkamuori. Setäni tapasi kertoa minulle tarinaa Näppylän Vaarista ja Näppy Pauliinasta, noitiin päin mentiin siinäkin.  Pääsiäisämmänä halusin olla ilkeä noita , en mikään laulava nokinenä. Nyt siis olin todella odottavalla mielellä. Viimeinkin näkisin ”elävän noidan”. Jännittävää.

 Yksinkertaiset lavasteet ja upea valosuunnittelu takasivat katsojille mystisen moniuloitteisuuden. Mainittakoon, että osa näyttelijöistä leijui ilmassa. Tummat värisävyt, poronkellon kilkatus ja taikarummun kumiseva ääni, jäivät mielikuviin vahvoina. Maskeeraukset ja puvustus olivat upeita. Loppuun asti viimeisteltyä kaikki. Puvustuksessa huomion kiinnittivät upeat turkissomisteet, kimaltavat kankaat sekä yksityiskohtia täynnä olevat hiuskoristeet.

En ole aikaisemmin täällä teatterissa vastaavaa nähnyt. Viimeksi näkemäni musikaali Lappia talolla oli  vuonna 2001, Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Tähän esitykseen verrattavia omakohtaisia teatterimusikaali elämyksiä ovat vuosia sitten Joensuun Laulurinteellä näkemäni Suden Hetki ja  Ylläksellä esitetyt Velho-oopperat.

Kumisevan Hangen koreografia oli hieno ja erityisesti katseeni vangitsi  variksen roolia esittäneen sirkustailteilijan upea eläytyminen. Pää alaspäin roikkuminen ja sätkyttelevät lintumaiset liikkeet näyttivät tulevan kuin luonnostaan. Lentonoita Reetan hyytävän tuima katse ja pään nyökähtely ilmassa vaappuen oli myös suoritus omaa luokkaansa. Tähän kaikkeen päälle näyttelijän huikea lauluääni, joka kiiri teatterisalin katosta, varmaankin revontuliin asti. Tämän noidan ääni jää taatusti mieleen!

image

Musiikilla oli tärkeä rooli esityksessä, välillä tuntuikin ikään kuin olisi istunut oopperassa, tämä oli yllättävää, sillä odotin kuulevani ainoastaan laulantaa ja joikua. Seitakuorolle isot aplodit, kyllä meillä on Lapissa taitavaa lauluväkeä! Mielestäni esitys sopii mainiosti kaiken ikäisille, aivan pieniä lapsia en ehkä kuitenkaan mukaan ottaisi, sillä osa hahmoista saattaa tuntua pelottavilta. Ikärajasuositus onkin +7, mikä puoltaa paikkansa. Jäin miettimään, miltä tämä upea esitys tuntuisi koettuna teatterin seinien ulkopuoella, kenties tunturissa? Ulkomaalaiselle katsojalle esitys antaa varmasti elämyksiä, rakentaen mystistä mielikuvaa Lapista. Ennen esitystä suosittelen tutustumaan tarinaan etu käteen, sillä ainakin minulla katse polveili sinne tänne, haltioituen aina uusista ja uusista visuaalisista yksityiskohdista.

Ikimuistoiseen teatteri-iltaan kuului myös läheisen ystävän seura ja joulunajan ensimmäiset glögit. Varsin mukavaa, sanoisinko.

Leppoisaa viikonvaihdetta, muistakaahan ihmiset käydä teatterissa, siinä vaikkapa yksi hyvä syy tulla tänne Rovaniemelle ja Lappiin!

Kuulumisia treenilandiasta!

Täällä Lapissa, kotini Muuskon hellässä huomassa tapahtuu nykyään yhtä sun toista. Toinen puoli minusta miettii jo joulua, toinen seuraavaa ruokaa ja tulevaa treeniä. Olen nyt elänyt kurinalaista elämää viimeiset viisi viikkoa. Ohjelmassa on ollut kuntoilua viitenä päivänä viikossa ja ruokaluukusta on mennyt sisään litroittain vettä ja marjoja, suuret määrät vihanneksia, rahkaa sekä raejuustoa. Miettiessäni kuvia tätä poustausta varten, tuli heti mieleeni viime perjantain kahvakuulatreeni. Tuohon alla olevaan kuvaan kiteytyy paljon tunteita. Tuona aamuna kaikki tuntui jotenkin raskaalta, kuula ei ottanut noustakseen, treenissä ei ollut tehoa ja puhti oli poissa. Muutenkaan ei oikein mikään kiinnostanut. Huono päivä, Halloween! Olin nimittäin pohtinut tulevaa viikonvaihdetta jo useampaan otteeseen ja sitä, miten tuota Pyhäinpäivän viikonloppua meillä yleensä nykyään on juhlistettu, milläs muulla tapaa kuin hyvällä ruoalla ja ylimääräisillä herkuilla. Selityksiä, selityksiä. Ovatko lapset tosiaankin kaivanneet sitä upeasti koristeltua halloweenkakkua tai nakkiröykkiöitä, vai onko se paremminkin ollut minun oma haluni? Ei ihme, että ahdisti, laitoin viestiä personal trainerilleni ja kinusin mandariinia, olihan sentään halloween. Ei herunut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helppoa tämä ei henkisesti siis ole. Tällaisina erityisinä hetkinä koetan ajatella, että tämä on vain väliaikaista kunhan opin läksyni. Tarkoituksenahan tässä on keventää lastia ja nostattaa liikkumisen nälkää, rakentaa lihasta ja kohottaa fyysisen hyvinvoinnin kautta myös psyykkistä hyvinvointia. Muistuttelen myös mieleeni kaularankaleikkaukseni tehneen neurokirurgin sanoja, jollet huolehdi rangastasi, tulet päätymään samaan jamaan vielä tuleviasuudessakin. Ei, sitä minä en halua! Kovasti naista koetellaan, mutta uskon,että lopussa kiitos seisoo, vaikka se nyt tuntuu seisovan jossain todella kaukana. Vikinät siis pois, treeni, puuron mussuttaminen ja raejuuston narskuttaminen jatkukoon! Alla olevassa aamupuurokuvassa mukana on myös tyrnimarjaa, kirpeää mutta hurjan terveellistä toki.

IMG_0435

Tämän terveyttä uhkuvan ruokamatkani aikana olen kokeillut yhtä sun toista reseptiä sisältäen sopivassa suhteessa kalaa/kanaa ja vihanneksia. Niin sitä on taas tullut palauteltua mieleen mausteiden merkitys ruoan valmistuksessa. Oma lempparini on lämpimästi maustettu kasvissosekeitto bataatista, punajuuresta,porkkanasta ja sipulista. Keiton kylkeen popsin yleensä itse tulisesti maustettua kanaa. Tällä eväällä muuten pysyy vatsa kylläisenä erinomaisesti seuraavaan ruokahetkeen. Suosittelen kokeilemaan!

IMG_0426

IMG_0473

Toisinaan pyöräytän välipalaksi pirtelöä, jossa on aineksina marjoja, banaania, purkki rahkaa ja ruokalusikallinen superfoodia, nimittäin macajauhetta, joka lähti mukaani Foodin osastolta I Love Me messuilla. Päälle olen viskannut vähän pellavansiemenrouhetta tai paahdettuja kookoslastuja, lähinnä koristeluksi. Helppoa ja täyttävää tämäkin!

IMG_0551

IMG_0640

Ruokaympyrän monipuolistamisen myötä olen palannut juurilleni, nimittäin kyssäkaaliin. Kyssäkaalen maku tuo mieleen lapsuuden, sillä vanhempani kasvattivat näitä erinomaisia juureksia myyntiin ja kysyntä erityisesti ravinoloihin oli kova. Liekkö syynä kyssäkaalen rapsakkuus ja hienostunut maku, ei ollenkaan kitkerää ja jopa mehukastakin. Tätä voi ohuina siivuina laittaa mukaan vaikkapa salaattiin, leivän päälle tai oikeastaan mihin vain ruokaan. Makoisaa myös suoraan leikkuulaudalta!

IMG_1238

Tänään minulla oli personal treinerini Jatan kanssa mukavat treenit renkaitten parissa.  Alkuun vedettiin tietysti perusteellinen lämmittely ja punnerrusharjoitukset. Hiki!! Päälle flippejä ja renkaanvetoa välillä punnertaen. Hiki!! Tästä on hyvä jatkaa viikkoa, keskiviikkona onkin jälleen ryhmätreeni ulkona ja tiedossa on oletettavasti kyykkyjä ja niitä punneruksia. Nyt ainakin tiedän, miten punnerretaan.

IMG_1236

Eipä ollut ihme, että illalla narskui hiekka hampaissa. Tässä lajissa ei kannata pukea ylleen niitä aivan parhaimpia treenivaatteita, tässä tehdään töitä ja tassut sottaantuu yhtä varmasti kuin hiki virtaa.

IMG_1244

Tänä aamuna taivas oli jälleen tulessa. Kyllä tämä luonto on ihmeellinen tähän aikaan vuodesta. Jonakin aamuna heräät valkoiseen maahan, jonakin aamuna taas taivas ja maa välkehtii oranssin ja kullan eri sävyissä. Nämä Lapin luonnon väriskaalat ja ilmanvaihtelut ovat pureutuneet vahvemmin kuin koskaan mieleeni tänä syksynä, olenhan toden totta treenannut ulkona viime viikkoon asti ja vielä jatkuu. Sisu!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mukavaa viikkoa kaikille!

Kotoilu – mitä se on?

Tämänkertaisen blokikirjoituksen aiheena piti suunnitelmieni mukaan olla meneillään oleva kuntoiluprojekti. Toisin kävi. Olisikohan syy tähän se, että tomutin viikonvaihteessa kirjahyllyyn kätkettyjä leluaarteita ja valokuvakansioita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksinkertainen ja konstailematon elämä, mitä se on?

Vietän nykyään paljon aikaa kotona. Pari vuotta sitten ajatus kotona olemisesta, kotoilusta siinsi jossain kaukana toivemaan puun takana. Kotoiluun ei tuolloin ollut liiemmin aikaa, koti oli paremminkin huoltovarikko ja tukikohta. Nyt puhutaan paljon ruuhkavuosista ja samaan aikaan kotoilu on kasvattanut merkitystään. Minulle kotoilua on esimerkiksi pitkään rautapadassa haudutettu ruoka, viikonlopun kokoperheen viihdeohjelmat, leppoisat hetket takkatulen äärellä, lauantaisauna ja lasten alituiseen vaihtuvien tanssiesitysten ensi-illat.

Nykyään kuitenkin tuntuu siltä, että kotoilu on trendinä hyvinkin materialistinen ja kaupallinen. Kotoilustakin on tehty suorittamista, sisustuslehtien aukeamat ovat alkaneet siirtyä suoraan koteihin. Mikäli ei ole varaa tai ei halua ostaa designia, voi tuunata. Nyt puhutaan lyhenteestä DIY, tee se itse. Ihailen näitä DIY ihmisiä, itse en siihen kykene, hyvä kun askartelen juhlapyhien kynnyksellä edes lasteni kanssa.

Entä jos normcore käsitteenä laajenisi vaatemuodista ja sisustuksesta  enemmän myös kotoiluun, nimen omaan trendin tavoin, lisäisikö se aivan tavallista, konstailematonta olemista?  Yhteisen ruokapöydän ääreen ei enää ehditä, ehditäänkö edes lauantaisaunaan, keskiviikosta puhumattakaan? Jääkö minun lapsilleni mitään mukavia muistoja lauantai-illoista kotona, perheen kanssa? Omasta lapsuudestani muistuu mieleen kiekurapilli pommacpullossa, isän laittamat saunamakkarat ja television lauantaitanssit. Konstailematonta kotoilua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajatuksia kotoa päin

Minua itseäni inspiroivat kodit, joissa näkyy elämä ja tarina! Tuskinpa kahmisin tulipalon tullessa ensimmäisenä talosta syliini block valaisinta tai keittiön katossa roikkuvaa octoa. Aivan varmasti mukaan lähtisivät ne esineet, joilla on tunnearvoa, ne esineet jotka eivät ehkä aina ole sopineet sisustukseen mutta ovat aina saaneet kodistani paikkansa, vaikkapa sitten varaston hyllyltä. Kuvassa yllä ensiaskelkengät ja tutti, molemmat aarteet kuuluneet allekirjoittaneelle!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime viikonloppuna  vanhin sisareni oli kylästelemässä uudessa kodissani ensimmäistä kertaa. Kiertelimme kotia ja juttelimme esineistä, joilla on tunnearvoa, esineistä joihin meillä molemmilla on historia. Oliko tämä kolikkolipas sinun vaiko minun? Muistatko kotoamme tämän hopeisen Tapio Wirkkalan suunnitteleman tuhlakupin?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eiväthän nämä sävy sävyyn kotini skandinaavisen, pelkistetyn sisustuksen kanssa käy, mutta kultaakin kalliimpia ja aika sööttejäkin ovat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain sisareltani ihanan orkidean. Tässä olkoon minulle sitten yksi uusi kotoilumissio, orkidean hengissä pitäminen. Hoitovinkkejä saa antaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Virkeää viikkoa kaikille ja nautitaan nyt vielä näistä kirkkaista ensilumikeleistä täällä Lapissa ja heitänpä toiveen ilmojen haltijalle myös etelään päin, jotta sielläkin koittaisi valkeus, edes jouluksi!

Juuret

Minulla on juuret syvällä Lapinmaassa. Jo lapsuuteni aamut täysi-ikäiseksi asti tuojottelin keittiönikkunasta avautuvaa peltomaisemaa ja vierellä virtaavaa Tornionjokea väsymättä. Vuodenaikojen mukaan rantatörmien leppä-ja koivupuut muuttivat väriään ja muotoaan, jokea pidettiin silmällä.

IMG_8619

Keväällä, isä tapasi laskea heti jäiden lähdettyä veneen ja verkot vesille, yksittäisten jäälauttojen vielä ajelehtiessa etelään päin. Loppukesää kohti vesi laski ja joenpohjan kallionnokat nousivat esille pintaveteen, oli harristuksen aika, veneen keula kääntyi kohti Mattisen-ja Karkeisenkaria eli lähimpiä virtaumia.

Edelleenkin joen värit, rantakasvillisuus ja peltojen tuoksu tuovat mieleeni juuret, sen mistä olen kotoisin.

IMG_8615

Onnekseni nykyinen kotini sijaitsee melkein Ounasjoenrannassa, pellon reunassa. Tätä etua olenkin hyödyntänyt  ja varsinkin syksyllä olen käynyt mahdollisuuksien mukaan rannassa tuijottamassa tuota ihmeellistä, sävystä toiseen muuntuvaa luonnonvaloa.

IMG_8618

Täällä Lapissa Syys-Lokakuun vaihteen aamut ovat aika mukavia. Taivas ja maa vaihtelevat sävyjä kilvan aina sen mukaan, millainen oli yön lämpötila.

IMG_8613

Joinakin aamuina taivas on tulessa, toisinaan se taas on paksun, kylmyyttä uhkuvan hallausvan alla.

image

Kuuraa, utuista ja silti kirkasta. Näkymät voivat olla kuin elokuvasta Frozen -Huurteinenseikkailu! Tällaiset hetket ovat parhaita. Juuri ennen kaamosta, ennen kuin taivaanvalo muuttuu teolliseksi kirkasvalolampuksi.

image

image

Tässä artikkelissa olevat kuvat olen ottanut Rovaniemellä, Ounasjokirannassa aamuvalon aikaan.

image

Kirpsakkaa syyslomaviikkoa kaikille!

Johan on marjat!

Eipä tarvitse montaa kertaa miettiä aihetta tämän päivän poustaukselle kun sormet ovat edelleen täynnä tyrnipensaiden ja karviasmarjapensaiden piikkejä. Viikonvaihde vierähti maalla, Meänperällä satokauden viimeisiä herkkuja sormet kohmeessa poimien. Sisua riitti ja nyt ovat nämäkin  Lapin puhtaassa luonnossa kasvaneet superfoodit pakkasessa.

IMG_9251

Siinä poiminnan aikana tulin rehellisesti todenneeksi useampaan otteeseen, että näiden kahden marjalajikkeen korkea hinta on kyllä hyvin perusteltu. Tyrnien ja karviaisten pensaasta irti saaminen on taitolaji, ilman kikkakolmosia tästäkään projektista ei olisi selvitty. Avainsanaksi sopinee pakasta ja ravista!

Tähän viikonloppuun mahtui myös hetki taidetta, nimittäin kakkoskotini läheisyydessä, Karungissa pitää paikkaansa aivan valloittava pieni taidekauppa nimeltään Paperivalo. Myymälä näyttelyineen on rakennettu vanhaan puutaloon, mikä jo itsessään luo tälle liikkeelle aivan omintakeisen leiman. Tällä kertaa minulle tarttui mukaan kuvassa oleva poronsavia kuvastava teos, joka löysi jo paikkansa työhuoneen ikkunasta. Käykäähän kurkkaamassa sisään, mikäli ajelette Jokivarrentietä etelään tai pohjoiseen.

IMG_9244

Viikonloppuun kuului myös hemmottelua paljukylvyn ja saunan merkeissä. Revontulet loistivat ja näkyipä siellä pohjoisen taivaalla yksi satellittikin lentelevän. Maltan tuskin odottaa talvea ja tunnelmallisten pakkasiltojen paljuhetkiä, arktista terapiaa!

IMG_9253

Kyllä lumi nyt minun puolestani saa jo tulla, luontokin näyttää jo olevan valmis uuteen kauteen!