Elämänmuutos

Oi ihana huhtikuu, kevät ja aurinko! Pääsiäiskuukausi on ohi ja nyt mennäänkin jo kovaa kyytiä kohti vappua, tuota suurta sokeriöveripäivää. Näiden ihanan suklaisten ja sokeristen kuukausien kunniaksi ajattelin vaihteeksi kirjoitella kuntoprojektiin tai paremminkin elämänmuutosprojektiin liittyvää juttua.

Valossa
Ihana valo!

 

Viimeksi tänään juttelin ystäväni kanssa tuntemuksista liittyen tiukan ruokavalion noudattamiseen ja niihin, ei niin mukaviin päiviin kuten perjantait ja lauantait tai vaikkapa tuo lähestyvä vappuaatto. Niin, mistä kaikesta olet valmis luopumaan saavuttaaksesi sen tavoitteen, mikä sinulla on? Jaksatko jatkaa kunnes pääset lopullisesti eroon entisistä, vääriksi havaituista tavoista ja tottumuksista? Tavoitteellisuus, määrätietoisuus, pitkäjänteisyys, itsekuri ja sopivassa määrin terve itsekkyys, niistä on resepti oman kehon muokkaamiseen ja kenties entistäkin terveempään elämään tehty. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, allekirjoitan ja alleviivaan!

Varsinkin keväällä Internetistä ja melkeinpä kaikista lehdistä voi lukea tusinoittain, jos jonkinmoisia kokemuksia ja tarinoita näistä elämäntapamuutoksista, joita ihmiset käyvät läpi. Muutoksissa toiset onnistuvat, toiset eivät ja harvemmin niistä epäonnistumisista edes kirjoitetaan. Minäkin olen näitä menestystarinoita lukenut mutta kaikista inspiroivinta on ollut pelkästään ystävien kuuntelu, heidän elämänsä tarkkailu. Onnekseni läheisyydessäni on useita sporttisia ystäviä, joiden kautta olen imenyt itseeni oppeja ja saanut kannustusta, joka on elämäntapojaan muokkaavalle korvaamattoman tärkeä asia. Kannustusten myötä myös omaan itseensä uskominen on noussut huimasti. Kiitos osallistuneille!

Olenkin jo aiemmin kertonut, että minulla on oma personal trainer, Isa Mursu. Isa on painonnoston Suomen mestari 2016 ja hän on aiemmin kilpaillut body fitness puolella jopa Euroopan mestaruustasolla, menestyksekkäin tuloksin. Isan hyvä menestys kilpaurheilutasolla jo kertonee, että valmentajani on erittäin pätevä, niin kuntoilu- kuin ravintoasioissakin. Isan kanssa treenatessa olen oivaltanut kolme tärkeää asiaa, mitä jokaisen elämäntapamuutosta hakevan tulisi oivaltaa. Kolmio muodostuu sanoista pysyvyys, säännöllisyys ja pitkäjänteisyys, niin eihän sitä Roomaakaan viikossa rakennettu ja kun se kerran rakennettiin kunnolla, on siellä vieläkin vankat rakenteet jäljellä. Se, mitä tavoittelemme, on pysyvä muutos, pysyvä uusi suuntaviiva koko perheen elämäntavoissa, sitä on elämäntapamuutos!

Vaaka kopio

Juuri nyt minun elämäni kulkee vaakojen kautta, sillä asetettuun tavoitteeseen on vielä matkaa. Kropan ja ruoan painoa on siis tarkkailtava grammalleen, päivittäin. Aamulla punnitsen itseni ja sen jälkeen punnitsen kaiken, mitä ruokaluukusta sisään menee. Tämä muutos on ollut ehkä merkittävin ja haasteellisin asia. Aluksi vaakojen kanssa eläminen tuntui ressaavalta ja jotenkin kiusalliselta, nykyään en voisi kuvitella lähteväni yön yli reissuun ilman keittiövaakaa. Tämä ”vaakailu” voi kuulostaa joidenkin mielestä hyvin oudolta, sairaalta tai epänormaalilta, mutta sehän on vain työkalu, apuväline siinä missä desilitramittakin. Ehkä jonakin päivänä jätän vaa´an vielä kotiin, viimeistään sitten kun kapustanmitta on selvä ja tasapaino saavutettu.

Nykyään olen valitettavan usein törmännyt tilanteisiin, joissa joudun selittelemään ja jopa perustelemaan valintojani ruokaan liittyen. Mielestäni kenenkään ei kuuluisi kyseenalaistaa tai tuomita toisen ihmisen syömisiä, sama koskee lasten pakkosyöttämistä, mikä saattaa johtaa ylensyömiseen ja vääriin ruokailutottumuksiin, pahimmassa tapauksessa ylipainoon.

Broccolini
Broccolini on makea ja rapea varsiparsakaali, oiva vaihtelu sille tavalliselle!

Uskon, että meistä ihan jokainen osaa itse annostella ja määritellä ruoka-annoksensa ja sen, mistä aineksista se koostuu, eikä siitä tulisi koskaan loukkaantua tai tehdä sen suurempaa numeroa, vaikka ei santsikierrokselle lähtisikään.

Entäpä sitten tiukka ruokavalio ja treeniohjelma yhdistettynä sosiaaliseen elämään? Tässä vaiheessa lienee hyvä kirkastaa ajatusta sanasta elämäntapamuutos tai remppa, siitähän tässä on kyse. Muutos koskee myös sosiaalista elämää. Mikäli haluat pysyä tavoitteellisuuden ja säännöllisyyden asettamissa rajoissa, on sinun toisinaan jätettävä joitakin leipäkoreja tai kuplia väliin, tämän olen nyt hiljalleen ymmärtänyt.

Mikäli jotain voisin jättää huomioimatta, olisi se tähän sosiaaliseen elämään liittyvä kurinalaisuus, se on ehkä tuottanut kaltaiselleni meneväiselle, sosiaaliselle ihmiselle eniten tuskaa. Enää en voi lähteä ennalta harkitsemattomasti juuri mihinkään muualle kuin postilaatikolle. Elämässä ei kuitenkaan kaikki mene aina niin kuin kirjoitettu on ja minunkin kohdallani kalenterissa luki juurikin tämän vuoden helmikuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna sana juhlat. Niin minä sitten juhlin itseäni, pyöreitä vuosiani kahtena perättäisenä viikonloppuna ja se kyllä tuntui, mutta mitään en kadu!

Elämä on valintoja ja kaikilla teoilla on seuraamuksensa hyvässä tai pahassa.  Helmikuun juhlarupeaman jälkeen valinnat ovatkin sitten olleet osaltani aivan erilaisia, jyrkkiä ja määrätietoisia. Sosiaalinen elämä on ollut lähestulkoon olematonta, olen karttanut pienintäkin mahdollisuutta lipsumiseen ja noudattanut personal trainerini antamia ohjeita pilkun tarkkaan tai ainakin niin tarkkaan kuin se mahdollista ollut on! Pääsiäisen aikaan homma oli kovaa ja mielialat heittelehtivät koillisesta kaakkoon. Ennakoivasti pyysin lupaa yhteen poikkeamaan ja sen kortin käytin pitkänäperjantaina, valmistaen perheelleni täydellisen aterian alku-ja jälkiruokineen. Ennakoinnista pitikin sanomani, että ennakointi on a ja o monessakin asiassa. Juhlapyhien ja viikonloppujen varalle tapaan ostaa tuoreita marjoja ja yrttejä, pienet jutut kuten tuoreet yrtit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

 

Mustikkaa

Pakasteeseen on hyvä valmistaa valmiita annoksia, kelmuun vedettynä. Minulla on jemmassa aina paistettua jauhelihaa tai broileria, ostan myös kalaa kerralla isomman määrän ja paloittelen sen valmiiksi vaa`an kautta pakkaseen. Tämä annospakkausten pakastaminen vie pienen aikansa, mutta jälkikäteen se on palkitsevaa ja aikaa säästävää. Tässä yhteydessä lienee hyvä mainita, että koko perhe siis syö tätä samaa ruokaa. Vaihtelevasti pannulle/uuniin vain heitetään useampi siivu kalaa, kanaa tai jauhelihaa. Käytännössä joiltakin osin ruokaa on valmistettava useammilla pannuilla ja kattiloilla, jollei sitten heitä valmiita annoksia mikroon.

Lohi kopio
Tämä vaaka on niin kevyt ja litteä, että sujahtaa mainiosti käsilaukkuun mukaan!

Miten tätä kaikkea sitten jaksaa? No kuten jo kerroin on perheen ja ystävien tuki on muutosprosessin aikana ehdottoman tärkeää ja myös se, että koko perhe todellakin omaksuu nämä terveelliset elämäntavat. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että koko perheen on syötävä vaa´an kautta, vaan tässä lähinnä on kyse samojen raaka-aineiden käytöstä, ruokarytmeistä ja puhtaiden, marinoimattomien ja maustamattomien liha-ja kalatuotteiden käytöstä. Uskon, että muutoksen tuulet ovat avartaneet myös perheeni makuaisteja ja lapset ovat oppineet, miten monipuolisesti esimerkiksi kasviksia voi käyttää ruoan laitossa.

Luovuus tässä  hommassa kuitenkin on kovilla ja toisinaan unohdan vaihtelun merkityksen ruoan laitossa. Tässä muuten hyvä munavinkki ystävältäni, tätä aion hetimmiten testata. Jotenkin tästä ohjeesta tuli mieleen lätty, joten nimesin tämän munakaslätyksi. Paista pannulla kananmunan valkuaiset kanelilla maustetussa kookosöljyssä. Nauti vaikkapa tuoreiden marjojen tai hedelmän kera. Itse lisäisin tuohon päälle vielä myslin, jotta ruokaympyräni välipala-aamupala tai iltapalapykälä täyttyisi kaikilta osin.

kaffe kopio

Vaihtoehtoisista herkuista puheen ollen, en voi olla hehkuttamatta viikonloppuna Kahvi-ja teekauppa Mandragorasta ostamaani coconut creme kahvia, tämä makeapaahtoinen kahvi on superhyvää. Usko tai älä, tämä tehoaa makeannälkään ja sopii vaikka jälkiruoaksi. Kahvin sekaan voit vielä tipauttaa teelusikallisen kookosöljyä, varo, maku saattaa viedä kielen mennessään. Ehkäpä vapuksi hankin myös pussillisen belgian praline kahvia, se nimittäin oli aromiltaan vähintäänkin yhtä hyvä. Pienet jutut!

Tulips kopio

Aurinkoista viikkoa kaikille täältä kotoa, Lapista!

 

 

Elämää Lapissa

Home in Lapland toivottaa hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille lukijoilleen! Tämän kertainen juttu käsittelee keskitalven aikaa Lapissa, talviruokaa ja luontoa.

Tammikuu alkaa kohta olemaan puolessa välissä, elämme siis keskitalven aikaa. Viimeiset joulunrippeet on pistetty piiloon ja kinkut keitetty hernesopaksi pakkaseen. Tammikuussa Lapin arktinen luonto nukkuu syvintä untaan kauniin, valkoisen lumivaipan alla, mutta entä me lappilaiset ihmiset?

Niin. Joku vetäytyy nautiskelemaan kotipesäänsä, toinen tarpoo hangessa, oli sitten tyven tai pyry. Tähän aikaan vuodesta on kieltämättä mukava vaikka vain pidellä pakkasia eli olla sisällä ja keitellä lämpimiä pataruokia, mieluiten tietenkin takkatulen loisteessa. Pakkanen paukkuu nurkissa ja taivas hohtaa kaunista purppuraa. Ilmassa on vaaleanpunaisesta siniseen muuntuvaa utua, sininen hetki alkaa väistyä valolta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän aikaan vuodesta lappilaiset vuolevat poronlihaa pataan, lämmittelevät leivinuuneja ja polttavat puuta kaikissa mahdollisissa tulipesissä, mitä nyt sisältä ja pihalta löytyy. Erilaiset kerhot ja kutomo/harrastepiirit aloittavat kevätkauden, mattoväävit paukkuvat, sukanvartta syntyy ja lastut lentävät. Kouluun mennään mahdollisuuksien mukaan potkurilla ja sukset kaivetaan viimeistään tässä kuussa ainakin esille varastoista. Mielestäni tammikuuhun sopii parhaiten kaksi asiaa, nimittäin lämpö ja ruoka. Lapsuudenkodissani on iso leivinuuni ja juuri tammikuun pakkasiin liittyy eräitä makoisia ruokamuistoja lapsuusajoilta. Leivinuunia lämmitettiin talvisin nimen omaan pakkaspäivinä, sillä uuni antoi valtavasti lisälämpöä hirrestä rakennetun peräpohjalaispytingin pirttiin. Uunin jälkilämmöissä oli kätevä valmistaa ruokia vielä jopa kolmantena päivänä lämmityksen jälkeen ja niin tehtiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paras ruoka, mitä minä tiesin uunissa valmistettavan oli äidin leipoma ohrarieska ja oman kanalan kokonaisina, rapeaksi paistetut kanat.  Koulupäivän päätyttyä, kotiin tullessa rieskan tuoksun saattoi tuntea jo pihamaalle asti. Mikään ei voita vasta uunista vedettyä ohrarieskaa, voita päälle ja lasi kylmää maitoa. Illalla sitten maisteltiin jälkilämmöissä paistettua kanaa, josta tapasin varastaa itselleni aina ne tietyt pienet selkäpalat siipien tyvistä, nam. Talvisiin ruokamuistoihin liittyy myös ehdottomasti madekeitto. Mikään ei voita tuoreesta, vasta avannosta nostetusta mateesta valmistettua kalakeittoa. Made on mielipiteitä jakava kala, näyttää pelottavalta mutta maku ja varsinkin kalasta valmistettu liemi on taivaallisen hyvä. Aivan mainiota talviruokaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pakkasta me lappilaiset emme pelkää ja elämä jatkuu entiseen malliin oli sitten kylmä tai ei. Kaapeista kaivetaan vain ehkä yksi kerros enemmän ylle kun lähdetään ulos ja ovi suljetaan lähtiessä nopeammin, ettei lämpö karkaa. Minulla tähän pakkaskauteen kuuluu vakiona automatkoille lähdettäessä nk. hätäensiapupussi, joka pitää sisällään vettä ja extravaatteet eli toppaa ja villaa. Tämä hätäensiapupussi lähtee mukaan siis pidemmille ajomatkoille ihan vain siltä varalta, että auto sattuisi jäätymään tai rikkoutumaan välillä, Lapissa sadankaan kilometrin välimatkat eivät aina pidä sisällään lämpimiä pysähdyspaikkoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tammikuussa päivät täällä Lapissa ovat vielä lyhyitä. Mikäli valoon tahtoo,on aika otettava kello 9.30-14.00 välillä, muutoin olet jo myöhässä. Pimeää siis on ja keskimäärin tavallista kylmempää. Keskitalven aikaan nämä valoisat aurinkohetket ovat kuitenkin täyttä timanttia. Yllä olevassa kuvassa on aivan tavallinen, sunnuntain ulkoiluhetki pikkupakkasessa Ounasvaaran laella. Kuva on otettu juuri ennen auringonlaskua kun auringon viimeiset säteet kultaavat puiden latvuksia ja valo tekee kimalletta puuterilumen pintaan.  Auringon säteet puskevat läpi tykkylumisten oksien, lumi tuoksuu raikkaalle ja kenkien alla narskuu.

Tällaisissa maisemissa sielu lepää ja tuntee olevansa oikeassa paikassa, minun kotini on Lapissa ja elämä , se on kaunista!

Mikäli sinulla on ympäristössäsi lunta ja mahdollisuus, ota kuppi kuumaa juomaa ja käy ulkona fiilistelemässä talvea. Kesällä ihmiset menevät terassille kun paistaa, mikä estää tekemästä niin myös talvella?

Maistelin pari päivää sitten tätä joululahjaksi saamaani Rovaniemen kahvipaahtimon talvikahvia testiksi -24 asteen pakkasessa. Ulkona kaikki maistuu paremmalta ja esimerkiksi kahvin tuoksu oli huumaava. Kiitos Hanna!

Vinkkinä kaikille joulun jälkeisistä herkkuaddiktioista vieroituksessa oleville, kokeilkaapa vaikka erilaisia siemeniä ruoan sekaan tai muuten vain pureskeltaviksi. Terveellistä ja ravitsevaa herkkua, ei ihme että linnut käyvät laudalla!

Mukavaa ja leppoisaa keskitalven aikaa kaikille.